Ehdokkaana eduskuntavaaleissa | Jouni Koskela (kd.): "Yhteiskunta on jo lähes kaapannut lapset vanhemmilta"

Eduskuntavaaliehdokas Jouni Koskela (kd.) kerro tärkeimmät asiat, jotka seuraavan eduskunnan pitäisi saada aikaan.

– Kaikkein tärkeintä on sen varmistaminen, että Venäjän hyökkäyssota ei laajene Suomeen. Tärkeää on sekin, että ei eletä velaksi eikä myöskään oteta ekologista velkaa tulevilta sukupolvilta.

Olet kirjoittanut Itä-Savon yleisönosastossa, että seuraavan eduskunnan pitää kumota translaki, joka juuri helmikuun alussa hyväksyttiin ja jonka mukaan juridista sukupuolta voi muuttaa omalla ilmoituksella?

– Kyllä. Translaki pitää palauttaa sellaiseksi, että lääkärin on arvioitava sukupuolidysforiasta kärsivän tilanne ennen kuin sukupuolta voidaan muuttaa.

– Lakiuudistuksessa hyvää mielestäni oli se, että juridista sukupuoltaan muuttavilta poistettiin vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Se on ihmisoikeuskysymys. Tosin käsittääkseni ketään ei Suomessa ole vaadittu luopumaan lisääntymiskyvystään. Lisääntymiskyky on saatettu menettää sukupuolen muuttamiseen liittyvien hoitojen seurauksena.

– Kaikkein huolestuttavinta on, jos oikeutta sukupuolen muuttamiseen omalla ilmoituksella yritetään ensi kaudella laajentaa lapsiin ja nuoriin. Eduskunnassahan meni läpi lausuma, että valtioneuvoston pitää valmistella tarvittavat säädösmuutokset lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi tässä asiassa.

– Jos 15-vuotias voisi ilman vanhempien lupaa muuttaa sukupuolensa se tarkoittaisi, että yhteiskunta ottaa lasten vanhemmilta yhä enemmän roolia kasvatuksessa.

– Yhteiskunta on jo lähes kaapannut lapset vanhemmilta, kun se määrittelee, mitä lapsille on sallittua sanoa.

– Kouluihin seta näyttää olevan tervetullut, mutta perinteistä avioliittonäkemystä kyseenalaistetaan. Helsingin pääkirjasto Oodi ja Helsingin yliopisto ovat kieltäytyneet antamasta tai vuokraamasta tilojaan Sanan ja uskonnonvapaus ry:n järjestämin paneelikeskusteluihin. Samaan aikaan yliopisto on tehnyt tiivistä yhteistyötä Helsinki Priden kanssa.

– Näissä asioissa Suomeen pitää saada suunnanmuutos, ja perheen pitää saada vahvempi asema yhteiskuntaan nähden.

Miksi kristillisdemokraatit haluavat sallia jalkaväkimiinat.

– Puolue perustelee tätä "tarvittaessa käyttöön otettavalla pelotevaikutuksella".

Millaisia konkreettisia päätöksiä valtiolta tarvitaan, jotta Itä-Suomeen saadaan elinvoimaa?

– Itä-Suomi ja varsinkin Etelä-Savo elää metsästä. Tärkeintä on alemman tieverkoston pitäminen kunnossa, jotta puu saadaan kulkemaan tehtaaseen.

– Liikenneyhteyksistä on muutenkin pidettävä huoli. Esimerkiksi Savonlinnan kaupungin edunvalvonnassa keskeistä on poikittaisratayhteys, joka edellyttää ratasiltaa Laitaatsalmen yli. Uskon, että siihen saadaan vetoapua muualta maasta. Kehärata Porista Parkanon ja Keski-Suomen kautta Parikkalaan on muun muassa Pirkanmaan liiton edunvalvontalistalla. Sen kertoi minulle täysnimikaimani, Pirkanmaan edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Pitääkö Suomen metsäpolitiikkaa muuttaa ilmaston suojelemiseksi?

– Vanhojen metsien hakkuissa ongelmana on luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Vanhoja metsiä pitää suojella siksi, että metsien lajit säilyvät. Lajien väheneminen myös altistaa metsiä hyönteistuhoille ja muille tuhoille.

– Varmaankin hakkuita joudutaan vähentämään siten, että vanhojen metsien osuus kasvaa, mutta yksityiset metsänomistajat eivät saa joutua kärsimään siitä. Tässä asiassa suurimmat ratkaisut pitää tehdä valtion metsissä. Vapaaehtoisen suojelun ohjelmien rahoitusta on jatkettava, ja suojelutoimenpiteistä on maksettava metsänomistajille asianmukainen hinta.

– Ilmaston lämpenemisessä metsäpolitiikalla on pieni osa verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. On vain pidettävä huoli, että hiiltä sitovaa nuorta metsää kasvaa koko ajan. Jos metsiä ei hakattaisi ollenkaan eikä uusia puita istutettaisi, ei kohta olisi hiilinieluja vaan metsät olisivat pelkkiä hiilivarastoja.

Pitäisikö kaivostoimintaa sääteleviä lakeja muuttaa ja millä tavalla?

– Me tarvitsemme kännyköitä, litiumia ja akkumetalleja. Mutta silti: ei kaivoksia Saimaan valuma-alueelle. Löytyy paikkoja, joissa ei ole pilaantumiselle alttiita vesistöjä lähistöllä. Niitä paikkoja pitää löytää myös Suomesta, eikä Kongosta tai Madagaskarista. Kaivoslakia on muutettava siten, että saamme ulkomaisilta kaivosyhtiöiltä luonnonrikkauksistamme oikeudenmukaisen korvauksen.

Voiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia ja missä tilanteessa?

– Yritetään pitää nippu kasassa, mutta jos se ei onnistu Turkin vaalien jälkeen (toukokuussa), Suomi voi tarvittaessa mennä ilman Ruotsia.

Kannattaako puolueesi erillisrahoituksen maksamista Savonlinnan päivystävälle sairaalalle valtion talousarvioista koko seuraavan vaalikauden ajan?

– Kyllä se rahoitus kuuluu antaa. Erillisrahoitus pitäisi saada lakiin jo tämän eduskunnan aikana. Jos ei sitä tällä kaudella kirjata, se voi seuraavalla kaudella olla vaikeampaa.

Onko Etelä-Savon hyvinvointialue kahdeksan vuoden päästä olemassa?

– Toivon ja veikkaan, että ei olisi itsenäisenä hyvinvointialueena, vaan että hyvinvointialueita yhdistettäisiin. Kristillisdemokraatit olisivat alun perin halunneet sote-uudistuksen viiden yliopistosairaalan pohjalle.

Teidän vaaliohjelmassanne sanotaan, että valtion menokehyksiä kasvatettiin koronakriisin varjolla. Eikö koronakriisin hallintaan olisi pitänyt käyttää rahaa?

– Jossain vaiheessa hallitus meni koronan ja Venäjän hyökkäyssodan taakse piiloon. Viime syksynä valtiovarainministeri kertoi, paljonko kahdella seuraavalla kaudella on säästettävä, mutta se ei koskenutkaan tätä kautta.

Sarjassa haastatellaan kaikki Savonlinnan seudulla asuvat vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaat. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2.4.

Kaikki sarjassa ilmestyneet jutut löytyvät tästä linkistä.