Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) otti Itä-Savon haastattelussa kantaa Saimaan verkkokalastusrajoituksiin, metsätalouteen ja Savonlinnan sairaalan erillisrahoitukseen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) ei sulje pois mahdollisuutta, että Koloveden kansallispuistoa mahdollisesti laajennettaessa keskustellaan myös metsästysrajoitusten lieventämisestä.
Ohisalo kävi maanantaina Linnansaaren kansallispuistossa Rantasalmella kolaamassa apukinoksia norpan pesintää helpottamaan.
Ohisalo huomauttaa, että Koloveden kansallispuiston laajennus ei ehdi päätettäväksi tällä hallituskaudella, koska kansallispuistojen perustaminen ja laajentaminen tehdään aina lainsäädännöllä eikä uusia lakeja enää ennen eduskuntavaaleja ehditä valmistella.
Ohisalo otti tammikuun lopulla vastaan Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin aloitteen, jossa ehdotettiin Koloveden kansallispuiston laajentamista siten, että siihen liitettäisiin Kakonsalon Natura-alue sekä Metsähallituksen omistama, kiistelty Kieluansalon alue.
Luonnonsuojelupiiri esitti, että aloitetta käsiteltäessä otettaisiin huomioon alueen riistanhoitoyhdistysten toiveet mahdollisuudesta jatkaa kestävää metsästystä Koloveden laajennusalueella. Itä-Savon haastattelussa Enonkosken ja Savonrannan riistainhoitoyhdistykset toivoivat, että metsästysrajoituksia väljennettäisiin myös Koloveden kansallispuiston nykyisellä alueella. Kolovesi on eteläisen Suomen ainoa kansallispuisto, jolle ylipäätään on säädetty poikkeus kansallispuistoja koskevasta metsästyskiellosta.
Ohisalo toteaa, että kansallispuistoissa liikkumisen pitää olla turvallista. Hän huomauttaa, että kansallispuistoilla pyritään ennen kaikkea edistämään luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Siksi hän ei lähtisi muuttamaan luonnonsuojelulakia, johon perustuen metsästys pääsääntöisesti on kansallispuistoissa luontoa muuttavana toimintana kielletty.
– Tämä ei tarkoita, etteikö yksittäisten kansallispuistojen kohdalla voitaisi tehdä perusteltuja poikkeuksia.
– Tärkeä lähtökohta on, että alueen toimijoiden kanssa käydään hyvähenkinen keskustelu, ja katsotaan, miten saataisiin laajennus toteutettua. En sulje pois mitään mahdollisuutta.
Koloveden laajennusesitykseen liittyen ei ole tehty vielä selvityksiä. Ohisalo sanoo, että keskustelut tulevat ajankohtaiseksi sitten, kun asian valmistelu ensi hallituskaudella etenee.
Ohisalon mielestä parasta olisi säätää ympärivuotinen verkkokalastuskielto norpan elinalueille
Ohisalon mielestä on hienoa, että saimaannorpan suojelulla on suomalaisten vahva tuki ja että paikalliset ihmiset ovat norpan suojelemisessa aktiivisia vuodesta toiseen.
Ohisalon mielestä vähintä, mitä norpan suojelemisen tehostamiseksi voitaisiin tehdä, olisi Saimaan vuotuisen verkkokalastuskiellon pidentäminen heinäkuun loppuun saakka. Nykyisin verkkokielto norpan elinympäristöissä on huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
– Vähintään verkkokiellon pitäisi kestäisi heinäkuun loppuun. Mutta mielestäni verkkokalastuksen pitäisi olla sallittua vain sellaisissa olosuhteissa, että se ei aiheuttaisi lainkaan vaaraa norpille, Ohisalo sanoo.
Se tarkoittaisi ympärivuotista verkkokalastuskieltoa norpan elinympäristössä?
– Kyllä, vihreät kannattivat kansalaisaloitetta ympärivuotisesta verkkokalastuskiellosta. Surullista on, että muut puolueet eivät ole lähteneet siihen mukaan.
Ohisalo huomauttaa, että myös Saimaan uhanalaiset vaelluskalakannat hyötyvät verkkokalastusrajoituksista.
Ohisalon mielestä olisi tärkeää, että Saimaan norppasaariston hakeminen Unescon maailmanperintöluetteloon etenisi.
Viime vuonna Saimaasta tehtiin esiarviointi, jota kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneeli käsittelee todennäköisesti maaliskuussa. Sen jälkeen ympäristöministeriö ja metsähallitus arvioivat, miten edetään.
"Jos valtion talouden tasapainotusta tehdään nopeasti, pelkät leikkaukset edellä, syödään pahimmillaan kasvun eväitä"
Vihreät julkaisee eduskuntavaaliohjelmansa noin viikon kuluttua. Puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että vihreiden aikataulu Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi on sama kuin hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Vihreät haluavat Suomen saavuttavan molemmat vuonna 2035.
Vihreät esittävät maan talouden tasapainottamiseksi veronkorotuksia, säästötoimia ja rakenteellisia uudistuksia.
Rakenteelliset uudistukset sisältävät Ohisalon mukaan satsauksia koulutukseen ja osaamiseen, aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Veronkorotuksia vihreät kohdistaisivat ympäristölle haitalliseen toimintaan ja epäterveelliseen kulutukseen. Säästöjä esitetään muun muassa ympäristölle tai ilmastolle haitallisiin tukiin.
– Jos tasapainotusta tehdään nopeasti, pelkät leikkaukset edellä, syödään pahimmillaan kasvun eväitä. Pidän kyseenalaisena lupauksena sitä, että koulutuksen voisi pitää "erillissuojelussa" puolue, joka aikoo sopeuttaa taloutta kuudella miljardilla yhdessä hallituskaudessa, Ohisalo sanoo kokoomuksen sopeutuspolitiikkaan viitaten.
Vihreille on tärkeää, että seuraava hallitus käynnistää hiilinielujen pelastuspaketin, jonka valmistelu on jo tällä kaudella aloitettu. Ohisalo uskoo, että vastuullinen suomalainen metsäteollisuus voi hyvin, jos metsien käyttö saadaan kestävälle tasolle.
– Kansainvälisillä markkinoilla voiton vievät maat, joilla on vastuullinen maine metsien käytön suhteen.
– Nyt Suomessa on ennätyskorkeat hakkuumäärät, metsää hakataan liian nuorena ja harvennushakkuita toteutetaan liian rankalla kädellä. Tämä näkyy hiilinielujen romahtamisena ja toisaalta metsäluonnon köyhtymisenä. Monet metsänomistajatkin haluaisivat hoitaa metsää kestävämmin.
Hiilinielujen pelastuspaketti Ohisalon mukaan edellyttää puun jalostusasteen nostamista ja metsälain uudistamista niin, että ilmastovaikutukset otetaan paremmin huomioon.
– Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi alentaa, ja ainakin valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät suojella. On mietittävä myös sitä, olisiko keinoja, joilla puuston vanhemmaksi kasvattaminen tehtäisiin metsänomistajille kannattavaksi.
"On vaikea kuvitella, että esimerkiksi kokoomuksen esittämillä soten miljardileikkauksilla voitaisiin pitää kiinni sairaalan erillisrahoituksesta", sanoo Ohisalo
Ohisalo antaisi hyvinvointialueille nyt mahdollisuuden käynnistää toimintaansa rauhassa.
– Paljon kehittämistyötä tarvitaan, jotta saadaan siirrettyä hyvinvointialueiden toiminnan painopiste ennaltaehkäisevän työn puolelle.
Nykyinen hallitus vei viime viikolla eduskuntaan lain, joka antaisi kulloisellekin eduskunnalle mahdollisuuden maksaa erillisrahoitusta Savonlinnan ja Kemin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpitämäksi.
– Hallitus on tehnyt esityksen Savonlinnan sairaalan erillisrahoituksesta, ja seison sen takana. Myös maakunnan vihreät toimijat ovat puhuneet minulle aktiivisesti kahden sairaalan toimintaedellytysten puolesta. Rahoitus hyödyttää koko Etelä-Savoa, Ohisalo sanoo.
Ohisalon mukaan esitetty rahoitusmekanismi mahdollistaa erillisrahoituksen jatkumisen toistaiseksi.
– Tulevaisuus riippuu tietysti seuraavan hallituksen päätöksistä soterahoituksen suhteen. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi kokoomuksen esittämillä soten miljardileikkauksilla voitaisiin pitää kiinni sairaalan erillisrahoituksesta, Ohisalo sanoo.
Juttua muokattu 14.2. Poistettu otsikosta ja tekstistä ennakkomaininta Ohisalon sunnuntaisesta Savonlinnan-vierailusta.