Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Reetta Immonen, 39, maalaa ja elää hyvää elämää Rantasalmella Tampereen-vuosien jälkeen – "Osaan arvostaa, kun ei tapahdu mitään ihmeellistä"

Isovanhempien vanha hirsitalo ja eläinaiheiset maalaukset pitävät maanläheisen taiteilijan kiireisenä. Liian helppo elämä kerrostalossa ei kuitenkaan ole häntä varten. Tämä juttu on vapaasti luettavissa. Haluamme tarjota kaikille kiinnostuneille maistiaisia siitä, millaisia sisältöjä Itä-Savossa on tarjolla.

Taiteilija Reetta Immonen jätti vajaat kolme vuotta sitten työnsä parturi-kampaajana ja muutti Tampereelta takaisin kotikonnuilleen Rantasalmelle. Vilkas kaupunkielämä vaihtui maaseudun rauhaan Immosen ostettua 1920-luvulla rakennetun hirsitalon, isovanhempiensa entisen kodin, johon ei tullut alkuun edes lämmintä vettä. Siellä hän asustaa yhdessä kissansa Myyn kanssa.

Idea Rantasalmelle paluusta tuli koronapandemian alussa, jolloin Immonen alkoi kaivata rauhallisempaa ja vapaampaa elämää maalla.

– Kaikkea muutahan tämä tällä hetkellä on kuin rauhoittumista, koska on ilmaantunut kaikkea hommaa tuohon maalla asumisen oheen.

Muuton jälkeen talossa on uusittu kaikki lattiat, tehty uusi kylpyhuone ja uudet ikkunat sekä lattialämmitys. Tällä hetkellä kesken on ulkovuorauksen uusiminen ja eristäminen, joka jatkuu ensi kesänä. Immonen on opetellut tekemään mahdollisimman paljon itse, vaikka pyytääkin silloin tällöin apua.

– On se aika stressaavaa ollut kyllä välillä, mutta en mä osaisi sellaista ylihelppoa elämääkään viettää missään kerrostalossa.

Alkuinnostuksen jälkeen on Immosen kuitenkin täytynyt hieman rauhoittua, sillä rehkimisestä seurasi välilevyn pullistuma.

Tukiverkostoissa ei kuitenkaan ole valittamista, sillä suurin osa suvusta asuu Rantasalmella, sisko Roosa jopa aivan naapurissa. Toisaalta Roosan ja kahden muun siskon kanssa vastuuta on täytynyt ottaa myös suvun metsistä ja vanhempien kotitilasta.

– Aika monta rautaa tässä on tulessa.

Lapsena ja nuorena Immonen tottui seesteiseen elämään. Hän vietti paljon aikaa kotona siskojensa ja perheen eläinten kanssa. Erityisesti hevoset ovat olleet aina lähellä hänen sydäntään.

16-vuotiaana tie johti parturi-kampaajan opintoihin Savonlinnaan, ja valmistumisen jälkeen Immonen lähti Tampereelle ja jäi sinne 15 vuodeksi.

– Kaikki haluavat lähteä pois silloin nuorempana ja nähdä vähän maailmaa, Immonen naurahtaa.

Maailmaa on tullutkin nähtyä niin Aasiassa kuin Euroopassakin, ja jos aikaa olisi enemmän, myös vapaaehtoistyöt ulkomailla eläinten parissa kiinnostaisivat. Kahta viikkoa kauemmin Immonen ei kuitenkaan reissuillaan viihdy, ja kotiin on aina mukava palata. Rantasalmella riittää yhteisöllisyyttä ja rauhaa, eikä mistään muualta saa yhtä hyviä kevätkääryleitä.

Immonen tunnetaan erityisesti herttaisista öljyväreillä maalatuista eläintauluistaan, joissa seikkailee esimerkiksi ilmeikkäitä kettuja ja kestosuosikiksi muodostuneita bambeja. Niiden lisäksi hän maalaa abstrakteja maisemia ja kukka-asetelmia.

Mä en autoja maalaa mistään hinnasta ikinä.

Reetta Immonen

Tunneilmaisu eläinten avulla on Immoselle luontevaa. Viime aikoina hän on inspiroitunut esimerkiksi harakoista ja hirvistä.

– Hirvet ovat sellaisia surumielisen ylväitä.

Lisäksi työn alla on metsäaiheinen teossarja, johon hän on saanut apurahan Etelä-Savon kulttuurirahastolta.

Jonkin verran on syntynyt muotokuvia myös ihmisistä, mutta niitä Immonen ei tee säännöllisesti. Kesällä hän kuitenkin maalasi syvästi ihailemansa Vesa-Matti Loirin.

Maalaaminen on ollut osa Reetta Immosen elämää pienestä asti, mutta sysäys ammattimaisempaan suuntaan tuli kahdeksan vuotta sitten. Silloin Immonen koki avioeron ja niin sanotun kolmenkympin kriisin, jolloin hän alkoi vähentää työmääräänsä kampaamossa ja kaivata enemmän luovaa tekemistä.

– Sen jälkeen olen enemmän lähtenyt toteuttamaan itseäni.

Viime vuonna stressi vallitsevasta maailmantilanteesta aiheutti sen, että Immonen alkoi yhä enemmän hoitaa henkistä hyvinvointiaan esimerkiksi meditoimalla. Myös kaksi loppuunpalamista kampaamotyössä ovat opettaneet, että lepäämisellekin on annettava aikaa.

– Olen aika sitkeä ja sisukas, mä pusken ihan mihin vaan vaikka väkisin. Mutta kun selkä meni, on ollut pakko vähän hidastaa.

Yksi tärkeimmistä asioista taiteilijan työssä Immoselle on asiakkaiden kohtaaminen. Eräs asiakas tilasi taulun muistoksi synnytyslaitoksella menehtyneestä vauvastaan, toinen muotokuvan itsestään lahjaksi lapsilleen.

– Se on harvoja muotokuvia, joihin olen lähtenyt. Hän on vakavasti sairas ja halusi teettää perheelleen muiston. Ihan tuli itku siinä, kun viestejä vaihdettiin, Immonen kertoo.

Koskettavat kohtaamiset ovat muistuttaneet, kuinka tärkeää hänen tekemänsä työ on.

– Siinä häviää kaikki pinnallisuus ja liika kaupallisuus.

Toisinaan Immoselta pyydetään myös kaupunkimaisemia, mutta ne eivät tunnu omalta jutulta.

– Mä en autoja maalaa mistään hinnasta ikinä, Immonen naurahtaa.

Sen sijaan hän nauttii asiakkaiden tilaamista eläinaiheisista tauluista, jotka ovat esimerkiksi perhepotretteja tai muotokuvia lapsista.

– Kun antaa tarinan ja vapaat kädet, se on kaikista antoisinta. Totta kai katsotaan vielä lopussa, miellyttääkö se ja tehdään tarvittaessa jotain muutoksia. Välillä se on hyvinkin yksinkertaista ja välillä joutuu useamman kerran katsomaan, että löytyy yhteinen sävel. Mutta konsultointi on mulle tuttua kampaamomaailmasta, että aika hyvin aina nappaan sen, mitä asiakas hakee.

Vuodessa tilaustöitä tulee noin 50, ja niillä toimeentulo on turvattu. Immonen hoitaa itse myös pakkaamisen ja postittamisen, ja toisinaan hän vie taulut perille itse esimerkiksi Tampereen-reissuillaan.

Immosen maalauksia on ollut viimeksi näytillä Lappeenrannan kesätaideviikkojen yhteisnäyttelyssä vuonna 2022. Vaikka oman näyttelyn järjestäminen onkin haaveena, on sen haasteena ajan puute. Koska Immonen saa elantonsa tilaustöistä ja myös talon remontoiminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa, näyttelyn kasaaminen ei ole kovinkaan helppoa. Kuluvan kevään aikana se olisi kuitenkin tavoitteena toteuttaa. Omia töitä ei kuitenkaan ole tarvinnut sen kummemmin mainostaa, sillä monet ovat löytäneet hänen taiteensa pariin Instagramissa.

Taiteilijana Immonen on itseoppinut, mutta haluaisi opiskella tulevaisuudessa kuvanveistoa pronssivalusta. Tähän mennessä hän on veistänyt eläinhahmoja, kuten vasikoita sekä muotokuvan suomenhevosorista.

– Kerään posliinieläimiä, ja mulla on aina ollut viehätys patsaisiin ja veistoksiin. Pienestä tytöstä asti olen kiinnittänyt huomiota niihin ja Jussi Mäntystä ihailen kovasti.

Immonen maalaa erillisellä työhuoneellaan, jonka Rantasalmen kunta on hänelle järjestänyt. Päivässä ihanteellinen työaika maalaamiseen on neljä tuntia, sillä luovuus tarvitsee rennon mielentilan. Toiset neljä tuntia päivässä kuluu talon lämmittämiseen.

– On tosi ihanaa, että hommaa riittää. Välillä jonot tuppaavat kasvamaan, ja asiakas joutuu odottamaan useamman kuukauden.

Taiteilijan työssä on kuitenkin myös omat suvantovaiheensa. Immonen kokee toisinaan syvää itsekriittisyyttä, ja ahdistusta on aiheuttanut myös se, riittääkö töitä jatkossakin, kun maailma on kriisissä.

– Osaan kyllä arvostaa sitä, kun on seesteinen elämänvaihe eikä tapahdu mitään ihmeellistä.

Tee Itä-Savon tilaus täällä!

Juttua päivitetty 18.1.2023 14:20. Korjattu Reetta Immosen Rantasalmelle muuttamisen ajankohta ja lisätty maininta kahdesta muusta siskosta, jotka hoitavat metsiä ja suvun tilaa.