Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katso kuvat | Pian 40-vuotiaan Caperon erikoistarjous on edelleen voimassa – "Niitä on ollut muutama, jotka ovat syöneet jopa neljä pizzaa"

Tämä juttu on nyt vapaasti luettavissa. Haluamme tarjota kaikille kiinnostuneille maistiaisia siitä, millaisia sisältöjä Itä-Savossa on tarjolla.

Legendaarisen Pizzeria Caperon tarina alkoi Savonlinnassa vuonna 1983, kun Savukoskelta kotoisin olevat veljekset Tapani ja Tenho Karjalainen luotsasivat ideansa pizzeriasta käytäntöön.

Pizzeriassa työskentely oli tuttua Tapani Karjalaiselle jo entuudestaan, sillä hän oli 1970-luvulla työskennellyt pizzeriassa Ruotsissa asuessaan.

– Olin siellä nelisen vuotta, Karjalainen muistelee.

Savonlinnaan veljeskaksikko päätyi Karjalaisen mukaan vahingossa.

– Asuin itse Jyväskylässä, kun aloimme hakea paikkaa pizzerialle. Kiersimme Varkaudessa ja kuulimme, että Savonlinnassa on yksi liiketila myynnissä. Tulimme katsomaan sitä, hän kertoo.

Liiketila sijaitsi linja-autoasemalla, ja kun Karjalaiset saapuivat sitä katsomaan, mukaan tullut terveystarkastaja kertoi veljeksille Olavinkatu 51:n kiinteistössä sijaitsevasta liiketilasta, joka vapautuisi pian. Siihen perustettiin lopulta Pizzeria Capero.

Pizzataikinan resepti tuotiin Ruotsista, ja se on säilynyt muuttumattomana nykypäivään asti. Caperon nykyinen ruokalista perustuu alkuperäiseen menuun, jossa oli 20 erilaista pizzaa.

Vuosien varrella pizzojen lukumäärä on kasvanut. Pizzoista Hawaii osoittautui menekkituotteeksi, ja sen suosio on säilynyt näihin päiviin saakka.

– Tietysti uudet pizzat ovat vieneet hieman suosiota. Vanhoista pizzoista Quatro Stagioni, Gorgonzola ja Hawaii kiikkuvat kärkisijoilla, Pizzeria Caperon nykyinen yrittäjä Anu Puranen kertoo.

Nykyään tarjolla on paljon gluteiinittomia ja laktoosittomia vaihtoehtoja. Myös vegaaniruokavaliota tai ketogeenistä ruokavaliota noudattavat on otettu huomioon.

Ruokalistaan on tullut lisäksi salaattiannoksia, suurempi valikoima pasta-annoksia ja leipiä. Ruukut tulivat osaksi menua jo 1990-luvulla.

Anu Puranen aloitti Caperossa tarjoilijana vuonna 1992. Hänen nykyinen yrittäjäkollegansa Kaisa Kauppinen aloitti niin ikään työntekijänä vuonna 1998. Pirjo Muhosen ura pizzeriassa urkeni vuonna 1989 ensin työntekijänä ja sittemmin yhtenä Caperon yrittäjistä.

– Itse aloitin lama-aikaan ja olin kahtena ensimmäisenä talvena lomautettunakin, Puranen sanoo.

Vuonna 1995 Tenho Karjalainen myi osuutensa veljelleen Tapanille sekä Muhoselle ja Puraselle, jotka siirtyivät työntekijöistä yrittäjiksi.

– Tenho muutti takaisin kotiseudulle, Tapani Karjalainen kertoo.

Muhonen luopui osakkeistaan vuonna 2009. Samana vuonna Kaisa Kauppinen siirtyi työntekijästä yrittäjäksi. Muhonen toimi 20 vuoden ajan Tuopin paikan yrittäjänä, mutta palasi Caperoon vajaa vuosi sitten.

– Enhän minä osannut talon tapoja enää, Muhonen naurahtaa.

Nykyään Tapani Karjalainen ei ole enää liiketoiminnassa mukana, mutta on edelleen Caperon osakas. Hän jäi liiketoiminnasta pois 2009.

Vuosien varrella Capero laajeni, sillä se toimi ensin vain Olavinkatu 51:n alakerrassa. Myöhemmin myös yläkerta otettiin käyttöön. Vuonna 1998 tehtiin remontti, jolloin tiski siirtyi yläkertaan ja wc-tilat remontoitiin alakertaan.

Muutto uusiin tiloihin Olavinkadun toiselle puolelle tapahtui vuonna 2014.

– Se tuntui pelottavalta, että tuleeko kukaan. Ensimmäinen kesä mentiin kuitenkin sata lasissa, Puranen muistaa.

– Uusiin tiloihin oli ihana muuttaa, Kauppinen sanoo.

Nykyään Capero työllistää 6–8 työntekijää mukaan lukien yrittäjät. Kesällä työntekijöitä tulee 4–6 lisää.

– Henkilökunta on tärkein. Jos olemme Anun kanssa poissa, tiedämme, että homma toimii kyllä, Kauppinen kertoo.

Koko pizzerian aikana Caperossa työskennelleitä on paljon, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Yksi legendaarisimmista ja pidetyimmistä työntekijöistä oli tarjoilija Reiska eli Reijo Luukkanen, joka jäi hiljattain eläkkeelle. Hän oli yksi Caperon pitkäaikaisemmista työntekijöistä.

– Reiska heitti aina läppää. Asiakkaat tiesivät Reiskan, hän oli tunnettu, Puranen sanoo.

– Vieläkin asiakkaat kyselevät häntä, Kauppinen jatkaa.

– Niin, että missä omistaja on, Karjalainen sanoo.

– En koskaan korjannut sitä, kun he kysyivät, missä omistaja on. En halunnut rikkoa heidän illuusiotaan, Puranen kertoo.

Reiskalla on nykyään hänen nimeään kantava pizza Caperon menussa.

– Hän söi sitä itse, ja se tuli listalle. Pizza on saanut hyvän suosion, Puranen vahvistaa.

Lähes 40 vuoteen mahtuu monta hauskaa tarinaa. Yksi liittyy kolmen pizzan syöntiin. Kyseessä on Caperon "erikoistarjous" henkilölle, joka jaksaa syödä kolme normaalikokoista pizzaa.

– Ensimmäinen pizza on normaalihintainen, toisen saa puoleen hintaan ja kolmas on ilmainen. Kaikki piti syödä loppuun, Muhonen kertoo.

– Se pitää vielä tänä päivänäkin paikkansa, Puranen huomauttaa.

– Niitä on ollut muutama, jotka ovat syöneet jopa neljä pizzaa, hän lisää.

Muhonen muistelee erästä tapausta, jolloin kesätyöntekijä luuli ruokalistan puolikuivaa valkoviiniä tarkoittavan pk-lyhenteen tarkoittavan puukaappia, jossa punaviinejä säilytettiin. Kuivaa valkoviiniä tarkoittavan k-lyhenteen hän uskoi tarkoittavan kylmäkaappia.

– Viinitilaukset menivät usein sekaisin, mutta lopulta hän oppi, Muhonen muistelee.

Puranen taas muistaa toisen kesätyöntekijän, joka jakoi lounaalla asiakkaille kolmosolutta, vaikka lounaan hintaan kuului ainoastaan ykkösolut ja alkoholiton olut.

– Eräänä päivänä asiakkaat kysyivät, että miksi he eivät saa taas isoa olutta ilmaiseksi, kun he saivat eilenkin, Puranen kertoo.

– Ei tarjoilija ajatellut asiaa, hän vain otti oluet kaapista ja vei asiakkaille, Kauppinen lisää.

Caperon historiaan kuuluu myös vaikeita aikoja. 1990-luvulla ravintola-alaakin koetteli lama. Muhonen muistaa, kuinka pizzeriassa tehtiin pitkää päivää ja tukussa asioitiin itse sen sijaan, että tukku olisi tuonut raaka-aineet Caperoon.

Viime vuosinakin yrittämiseen on tullut lisää haasteita. Koronasta on lähes selvitty, mutta sitten puhkesi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka aiheutti hintojen nousun.

– Etätöiden vuoksi lounasruokailijoita on entistä vähemmän, Kauppinen huomauttaa.

– Viikonloput ovat edelleen kiireisiä, Puranen sanoo.

Koronan aikaan Capero oli hetken aikaa suljettuna, ja yrittäjät joutuivat lomauttamaan työntekijöitään kahteen otteeseen. Ennen sulkemista Capero teki hyväntekeväisyystempauksen, jossa lopuista raaka-aineista tehtiin pizzoja, pastoja ja salaatteja ja jaettiin diakoniatyön kautta. Toinen hyväntekeväisyystempaus tehtiin vuotta myöhemmin, jossa asiakkaat saivat ostaa vähävaraisille pizzoja.

– Amerikasta asti eräs vanha savonlinnalainen oli nähnyt ilmoituksen Facebookissa. Hän halusi lahjoittaa sata euroa. Annoimme hänelle tilinumeron ja sieltä tuli 200 euroa tilille. Hänen siskonsakin laittoi satasen, Puranen kertoo.

– Teimme silloin satoja pizzoja, Kauppinen muistaa.

Diakoniatyö ilmoitti Caperolle nimilistan, ja siihen kuuluvat saivat hakea pizzan suoraan pizzeriasta.

– Kyllä siellä oli aika onnellisia ihmisiä, Puranen sanoo.

Uusi hyväntekeväisyystempaus järjestetään tänä jouluna. Asiakkaat voivat ostaa lahjakortin, joka lahjoitetaan diakoniatyön kautta vähävaraiselle.

Hyvä pizza, joka on tehdään itse tehdystä taikinasta, on yrittäjien mukaan Caperon suosion salaisuus.

– Ehkä myös se, että olemme kotoisa ja tavallinen paikka, mihin ei ole kynnystä tulla, Kauppinen pohtii.

– Tenho ja Tapani tulivat aikoinaan vieraalta paikkakunnalta, ja savonlinnalaiset ottivat heidät hyvin vastaan, Muhonen sanoo.

Capero on vuosien varrella päässyt Suomen arvostetuimpien pizzerioiden joukkoon. Esimerkiksi Ilta-Sanomat listasi sen vuonna 2020 yhdeksi Suomen kymmenestä parhaimmasta pizzeriasta.

– Kyllähän se mieltä lämmittää. Joku laittoi minulle viestin, että olette listoilla, niin silloin tuli tunne, että olemme tehneet jotain oikein, Puranen kertoo.

– Se oli parasta, että tulos oli asiakkaiden äänestämä, hän lisää.

Pizzerialla on suuri merkitys osakkaiden ja työntekijöiden arjessa.

– Ravintola on iso osa elämää, Puranen pohtii.

– Kyllä siitä on ylpeä, Kauppinen lisää.

– On hitsin hyvä, että Capero on vielä olemassa ja on tulevaisuudessakin, Muhonen sanoo.

Voit tilata Itä-Savon täältä!