Leikkiessä aikuisen tulee seurata lapsen esimerkkiä, eikä ohjailla, järjestää tai antaa käskyjä. Kiireettömyys ja kehuminen on tärkeää.
Leikki on vapaaehtoista, monimuotoista ja mukavaa. Leikkiä voi yksin tai yhdessä. Leikki tukee lapsen sosiaalista kehitystä, puheenkehitystä, motorisia taitoja, tunnetaitoja sekä mielikuvituksen kehittymistä. Aikuinen voi leikin kautta vaikuttaa lapsen kehitykseen esimerkiksi vahvistamalla lapsen itseluottamusta.
Lapsen ensimmäinen vuosi on nopean kehityksen aikaa. Lapsen kommunikaatiotaidot kehittyvät huimaa vauhtia ja viikoissa vanhemmat oppivat kommunikoimaan lapsensa kanssa katsein, elein ja äänin. Ensimmäiset kokemukset leikistä välittyvät lapselle ennen kuin lapsi itse sitä ymmärtää. Lapsi on mukana leikissä, koska aikuinen ottaa häneen kontaktia. Iän karttuessa taidot lisääntyvät kovaa vauhtia.
Vuoden vanha lapsi leikkii jo pieniä aikoja myös itsekseen, hakien välillä turvaa vanhemman sylistä. Motoristen taitojen kehittyessä lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä tavaroita. Hän alkaa viihtyä toisten lasten seurassa. Tämän ikäinen lapsi tykkää leikkiä kurkistus ja taputusleikkejä, esineiden ottamista ja antamista sekä loruleikkejä. Pian myös mielikuvitusleikit alkavat kiinnostaa tämän ikäistä. Puheenkehitystä voidaan puolestaan tukea nimeämällä esineitä ja lukemalla lapselle.
Lapsen itsenäistyminen lisääntyy
Kolmen ikävuoden jälkeen lapsen itsenäistyminen lisääntyy. Lapsella on halu tehdä asioita itse ja saada myönteistä huomiota ja kiitosta. Toisaalta hän voi olla herkkä ja pahoittaa mielensä helposti. Leikkikaverit tulevat tärkeämmiksi. Vanhemmista erossa oleminen helpottuu ja lapsi jaksaa paremmin odottaa vuoroaan sekä jakaa lelujaan. Mieluisia leikkejä ovat kuvittelu- ja roolileikit.
Tämän ikäisenä puhe alkaa olla selvää ja ymmärrettävää. Hän käyttää useita sanoja ja lyhyitä lauseita. Lapsi on innokas kyselijä, nauttii loruista, riimeistä ja saduista. Motorisesti taidot kehittyvät koko ajan ja lapsi oppii hyppimään tasajalkaa, seisomaan yhdellä jalalla, kulkemaan portaita, ajamaan pyörällä, uimaan, hiihtämään ja luistelemaan.
Aikuisen tärkeä rooli
Aikuisen rooli lapsen leikissä on tärkeä. Leikin avulla lapsen positiiviset tunteet ja kokemukset muodostuvat jatkossa voimavaroiksi. Leikki auttaa lasta ratkomaan ongelmia, kokeilemaan oivalluksia ja käyttämään omaa mielikuvitustaan. Aikuisen kanssa leikkiessä myös lapsen sanavarasto kehittyy.
Sosiaalisen kanssakäymisen opettelu tapahtuu leikin lomassa aivan kuin itsestään, kun joudutaan jakamaan ja ottamaan toisten tunteet huomioon. Lapset oppivat solmimaan itsenäisesti suhteita ikätovereihin myös myöhemmin leikillä opitun sosiaalistumisen myötä.
Tärkein leikin perusmerkitys on lapsen pätevyyden ja itsenäisyyden tunteen vaaliminen. Leikissä aikuisen tulisi antaa lapsen päättää ja hallita tilannetta. Aikuisen tulisi seurata lasten esimerkkiä, ei ohjailla, järjestää tai antaa käskyjä. Tietoisesti ei kannata opettaa mitään. Aikuisen tulisi siis jäljitellä lapsia, tehdä mitä he pyytävät. Olemalla läsnä ja seuraamalla, lapsille annetaan mahdollisuus harjoittaa omaa mielikuvitusta, olla luovempia ja kiinnostuneempia leikeistä.
Lapsen kanssa leikkiessä ei tulisi olla kiire. Lapset ovat aikuisia hitaampia siirtyessä ajatuksesta toiseen. Hidastahtisuus kehittää lapsen pitkäjänteisyyttä ja rohkaisee keskittymään yhteen asiaan kerralla. Lapsen leikissä oivaltaminen ja kokeileminen ovat tärkeitä, joten aikuisen ei tule tuomita, ojentaa tai kiistellä lapsen leikkiessä. Aikuisen ei ole tarve ymmärtää lapsen leikkiä.
Muista kehua lasta leikeissä. Näin vahvistat lapsen keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä, ongelmanratkaisukykyä, kekseliäisyyttä, tunteiden ilmaisua, yhteistyötä, kiinnostusta ja itseluottamusta. Mielikuvitusleikit avartavat lapsen mielikuvitusmaailmaa, kannustavat luovaan ajatteluun, tarinan kerrontaan sekä opettavat lasta hallitsemaan tunnetilojaan ja jakamaan näitä tunteita
Lapsen kehitykselle leikki on ensiarvoisen tärkeää, mutta leikki kuuluu myös aikuiselle. Leikkiminen tuottaa mielihyvää ja kohentaa myös aikuisen hyvinvointia, vaikka siihen heittäytyminen ei ole aina helppoa. Jostakin syystä aikuisilta katoaa taito olla rohkeasti utelias kasvamisen ja vanhenemisen myötä. Pelkäämme epäonnistumista, nolostelemme, pidämme kiinni tiukasti totutuista toimintatavoistamme ja kontrolloimme niin itseämme kuin muitakin. Leikissä kaikki on kuitenkin mahdollista.
Artikkelin kirjoittaja työskentelee Sosterissa neuvolatoiminnan osastonhoitajana.
Hyvinvointivinkit lapsiperheille -juttusarjassa Sosterin ammattilaiset antavat hyvinvointivinkkejä Savonlinnan seudun lapsille, nuorille ja lapsiperheille.