Noin tuhat sotaa paennutta on rekisteröity Etelä-Savoon – Ukrainasta tulevien pakolaisten määrän kasvu on tasaantunut

Etelä-Savoon on tullut koulutettua väkeä, joka pyritään työllistämään mahdollisimman pian. 90 prosenttia tulijoista on ollut naisia ja lapsia.

Ukrainasta tulevien sotapakolaisten määrän kasvu on tasaantunut, todetaan Etelä-Savon valmiusfoorumin tiedotteessa. Suomeen on tähän mennessä rekisteröitynyt noin 19 000 sotaa paennutta. Heistä lähemmäs 1 500 on kirjattu Itä-Suomen poliisilaitoksen alueelle, tiedotteessa kerrotaan.

Etelä-Savossa tilapäistä suojelua hakeneita ukrainalaisia on noin tuhat. Luvut muuttuvat jatkuvasti ja kuvaavat kokonaistilannetta vain suuntaa-antavasti, koska kaikki Suomeen tulleet eivät rekisteröidy.

Mikkelin vastaanottokeskus on laajentanut toimintaansa perustamalla sivutoimipisteitä Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Lisäksi Mikkelissä sijaitsevan vastaanottokeskuksen työntekijämäärä on kasvatettu kaksinkertaiseksi.

Valmiusfoorumin kokoamien tietojen mukaan Ukrainasta tulleiden joukossa on koulutettua väkeä, ja heidät pyritään työllistämään mahdollisimman pian.

– Ukrainalaislapset ovat päässeet kouluun monilla paikkakunnilla ja heille on järjestetty koulunkäynnin avustajia esimerkiksi Juvalla, Pieksämäellä, Rantasalmelle ja Savonlinnassa.

Etelä-Savon terveys- ja pelastusalan viranomaisten edustajista kootussa valmiusfoorumin kokoontumisissa käydään säännöllisesti läpi Ukrainan pakolaistilannetta. Foorumin puheenjohtajana toimii Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Pakolaisille on toimitettu käytännön tietoa ukrainan kielellä

Foorumin tiedotteessa kerrotaan, että viranomaiset ovat laatineet pakolaisille ukrainankielistä informaatiota siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan palvelut toimivat. Ukrainasta tulleille on toimitettu myös normaaliin arkeen liittyvää turvallisuusinfoa esimerkiksi paloturvallisuudesta.

Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja kuntien kanssa, jotta pakolaisten vastaanotto-, majoitus- ja muut järjestelyt saataisiin toimimaan mahdollisimman sujuvasti. Maahanmuuttovirasto lähettää kansainvälisen suojelun päätökset hakijoille tiedoksi vastaanottokeskukseen tai yksityismajoitukseen riippuen siitä, missä hakija on majoittuneena.

Oikeus työntekoon alkaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen

Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus työntekoon heti, kun hän on jättänyt hakemuksensa. Hänen ei siten tarvitse odottaa oleskeluluvan myöntämistä eikä oleskelulupakorttia voidakseen työskennellä. Todistus hakemuksen rekisteröinnistä riittää. Jatkossa poliisi tai rajaviranomainen antaa tilapäisen suojelun hakijoille todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Tilapäistä suojelua aikaisemmin hakeneet voivat tarvittaessa pyytää todistuksen Maahanmuuttovirastolta.

Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä pahoittelee sitä, etteivät kaikki palvelut järjesty niin nopeasti kuin haluttaisiin. Esimerkiksi lasten terveystarkastukset hidastavat jonkin verran koulunkäynnin aloitusta.

– Vastaanottokeskus, muut viranomaiset ja kunnat tekevät kuitenkin parhaansa sen eteen, että Ukrainasta sotaa paenneilla olisi täällä hyvät olosuhteet elää, käydä koulua ja tehdä töitä, tiedotteessa todetaan.

Paluu kotimaahan epävarmaa

Vaikka suurin osa tulijoista haluaa palata takaisin Ukrainaan, sodan loppumisesta ei ole vielä tietoa. Mitä pidempään sota jatkuu Ukrainassa, sitä enemmän paljastuu venäläissotilaiden tekemiä raakuuksia tavallisille Ukrainan kansalaisille.

Ukrainassa asuu noin 44 miljoonaa ihmistä, joista sotaa pakoon on lähtenyt yli 4 miljoonaa: heistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Alle 60-vuotiaat miehet ovat jääneet puolustamaan kotimaataan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka