Pääkirjoitus: Poliisin ulostulo rahan puutteesta kertoo myös päättäjien ja poliisijohdon kireistä väleistä

Janne Rönkkö

Poliisi kertoi kuluvan viikon maanantaina dramaattisen uutisen: valtion talousarvioesityksessä poliisille myönnetty vajaat 808 miljoonaa ei riitä mihinkään.

Poliisin mukaan tänä vuonna rahaa kuluu toimintaan noin 838 miljoonaa, jossa oli reilut 30 miljoonaa aiemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja. Myös seuraavien vuosien rahoituksen arvioitiin laskevan.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen arvioi, että ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella. Samalla poliisin on pakko käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.

Poliisin mukaan 40 lisämiljoonaa estää yt-neuvottelujen aloittamisen ja mahdollistaa poliisien määrän nostamisen tavoitellulle tasolle.

Soppa oli valmis. Paperilla esitetyt tavoitteet ja käytäntö näyttivät törmänneen rajusti yhteen.

Toukokuussa Suomen sisäinen turvallisuus -selonteossa valtioneuvosto totesi, että poliisien määrää pitäisi nostaa Suomessa noin 7 400:sta noin 800:lla vuoteen 2030 mennessä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi etsiä riittävät resurssit siten, että poliisien määrä ei vähene.

Poliisin määrärahat eivät ole varsinaisesti laskeneet. Perustehtäviin kuten rikosten selvittämiseen, niiden ennaltaehkäisyyn ja yleisen turvallisuuden takaamiseen rahaa näyttää riittävän yhä vähemmän.

On epäilty poliisin rahojen valumista paisuneen hallinnon kuluihin. Epäselvyyksien ja väärinymmärrysten välttämiseksi onkin olennaista, että poliisin rahojen kohdentuminen selvitetään pohjia myöten.

Poliisiylijohtaja on todennut Poliisihallituksen suhtautuvan selvitykseen avoimesti.

Sapelin kalistelu kertoo myös jostakin muusta: päättäjien ja poliisijohdon välisestä epäluottamuksesta ja kireistä väleistä.

Esimerkiksi suhtautumisessa Elokapinaan poliisitoimesta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja poliisi ovat olleet varsin kaukana toisistaan.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka