Suomalaiset luottavat enemmän sanomalehtiin kuin someen tai tubettajiin – Myös nuoret aikuiset pitävät sanomalehtiä luotettavimpana uutislähteenä

Uutismedian liiton teettämään tutkimukseen vastanneiden mukaan sanomalehdet ovat uutismedioista laadukkaimpia ja asiantuntevimpia.

Suurin osa suomalaisista pitää sanomalehtiä luotettavimpana tiedonlähteenä. Marja-Liisa Karjalainen

Marja-Liisa Karjalainen

Sanomalehdillä on vankka ykkösasema luotettavimpana mediana, tiedottaa Uutismedian liitto.

Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat myös asiantuntevimpia ja laadukkaimpia medioita, liiton tiedotteessa kerrotaan. Uutismedian liitto perustaa tietonsa IRO Researchin elokuussa tekemään Tuhat suomalaista -tutkimukseen.

Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista 88 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina.

Toiseksi sijoittuvaan televisioon luotettavuuden liittää vain 35 prosenttia nuorista aikuisista. Sanomalehtien johtoasema on yhtä vahva kuin vastaavassa tutkimuksessa vuotta aiemmin.

Koko aikuisväestöstä 75 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin ja radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin.

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–7 prosenttia suomalaisista.

Journalismin periaatteisiin ja tosiasioiden varmistamiseen sitoutuneella uutismedialla on luottamukseen vahva perusta.

Sirpa Kirjonen

Sanomalehdet johtavat myös asiantuntevuudessa ja laadukkuudessa

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa, mitkä mediat ovat asiantuntevia ja laadukkaita. Myös näissä ominaisuuksissa painetut tai digitaaliset sanomalehdet ottivat ykkössijan.

Toiseksi tulivat tv-kanavat ja niiden verkkopalvelut ja kolmanneksi radiokanavat tai niiden verkkopalvelut.

Nuorista aikuisista 78 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä laadukkaina ja 64 prosenttia asiantuntevina. Näissä ominaisuuksissa ero toiseksi tulleeseen televisioon oli huomattava.

Vain 3–7 prosenttia suomalaisista liittää asiantuntevuuden ja laadukkuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.

– Journalismin periaatteisiin ja tosiasioiden varmistamiseen sitoutuneella uutismedialla on luottamukseen vahva perusta, ja luotettavuuden suomalaiset ovat myös hienosti tunnistaneet, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Koronasta uutisoivat luotettavimmin televisio, sanomalehdet ja viranomaiset

Tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin myös, mistä he ovat saaneet luotettavinta tietoa koronasta, rokotteista sekä koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämään.

Koronasta ja rokotteista uutisoivat kyselyyn vastanneiden mukaan luotettavimmin lähes samalla tuloksella sanomalehdet, televisio ja viranomaiset

Sen sijaan koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämään luotettavinta tietoa jakoi vastaajien mukaan televisio, toisena sanomalehdet ja kolmantena viranomaiset.

Googlesta, verkon uutisportaaleista, sosiaalisesta mediasta, tubettajilta tai blogeista koronaan liittyvää luotettavinta tietoa suomalaisista koki saavansa vain 1–8 prosenttia suomalaisista. Taso jäi näin alhaiseksi sekä yleisemmässä koronaan liittyvässä tiedossa että rokotusten merkityksessä ja vaikutuksissa.

Sanomalehdillä on vahva yhteiskunnallinen ja paikallinen merkitys

Neljä viidestä suomalaisesta pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä, joka kolmas jopa erittäin merkityksellisenä. Yhtä moni pitää sanomalehtien toimintaa paikallisten asioiden edistäjänä merkityksellisenä.

Tutkimus

Tutkimuksessa haastateltiin tuhat suomalaista

Medioiden luotettavuutta, asiantuntevuutta, laadukkuutta, uutis- ja ajankohtaismedioiden tärkeimpiä ominaisuuksia ja sanomalehtien merkitystä yhteiskunnalle ja paikallisuudelle sekä koronauutisointia tutkittiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta.

Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1 000 tutkimushaastattelua 18 vuotta täyttäneiden suomalaisten keskuudessa.

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.8.–23.8.2021.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto.

Tutkimuksesta vastasi IRO Research Oy:ssä toimitusjohtaja Vesa Väisänen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka