Jääkiekon Mestis: Vanhat rasitteet painavat seuroja – SaPKon Jorma Repo näkee, että ratkaisu kauden keskeyttämisestä oli oikea: "Jos olisimme keväällä jatkaneet, emme ehkä nyt olisi sarjassa mukana"

Vaikeista ajoista huolimatta Mestiksen joukkueiden taloudellinen tilanne on kohtuullinen.

SaPKo aloittaa uuden kauden vakaammassa taloustilanteessa, koska päätti edellisen Mestis-kauden etuajassa. Arkistokuva sunnuntain Suomen cupin ottelusta SaPKo-KeuPa. Tuija Pauhu

Mikko Holopainen

Jääkiekon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä monen joukkueen huolena on ollut vuosien varrella talous. Korona kuritti jo entisestään vaikeuksissa olevia seuroja, ja erityisesti viime keväänä jaettujen koronatukipakettien rahojen jakautuminen epätasaisesti seuroille aiheutti osassa joukkueista suurta närää.

Savonlinnan Pallokerho ja Rovaniemen Kiekko keskeyttivät kautensa viime helmikuussa 12 muun joukkueen jatkaessa yli kaksi kuukautta yleisörajoitusten takia tauolla ollutta sarjaa.

Monet joukkueet kuitenkin kiittelevät opetus- ja kulttuuriministeriön viime helmikuussa myöntämää avustusta, ja monella seuralla tappiot jäivät sopeutustoimien, lomautusten sekä avustusten myötä pelättyä pienemmiksi.

Ministeriö myönsi Mestikselle ja Naisten Liigalle yhteensä 649 400 euroa koronatukea, joista isoimmat potit menivät Mestiksessä TuTolle sekä Joensuun Kiekko-Pojille.

Monet seurat nostavat esiin sen, että toiminta on pelaajien ja valmennuksen osalta täysin ammattimaista, mutta seurojen muu toiminta laahaa taloudellisten resurssien puutteen takia.

Toiminnan kehittämiseen on käytössä monella seuralla erittäin vähän rahaa, kun osa seuroista elää kuvainnollisesti kädestä suuhun.

Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro kertoo seurojen lähtevän tulevaan kauteen talouden osalta varovaisen positiivisilla odotuksilla.

– Täytyy olla tyytyväinen, että pääsimme viime kauden yli. Siinä auttoi se, että hyvissä ajoin leikkasimme kulurakenteita. Olen todella tyytyväinen, että saimme valtiolta apua, ja se oli meille elintärkeää, Aro kertaa.

Vielä on useita kysymysmerkkejä.

– Heinäkuussa oli luottavainen olo. Nyt taas poliittisesti kiistellään rajoituksista, ja se tuo epävarmuuden tunnetta.

Jokainen Mestiksen joukkue on tehnyt lisenssiehtojen mukaisesti myös varjobudjetin.

– Seurat varautuvat siihen, että tälläkään kaudella ei yleisöä tule, Aro paljastaa.

Aro myöntää, että Mestiksen toimintaympäristö on haasteellinen. Seurojen toiminta on ollut raskaasti tappiollista, ja vanhoja velkoja kuitataan edelleen.

– Operatiivinen tekeminen on tällä hetkellä plusmerkkistä. Siinä on ollut huikea kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt korona on tuonut omat haasteensa. Nostan jokaiselle seuratoimijalle hattua, Aro sanoo.

Mestiksen merkitystä Suomi-kiekolle Aro kuvailee sanoilla ”äärimmäisen tärkeä”.

– Monesti puhutaan pelaajapolun merkityksestä, eikä sitä käy kiistäminen. Mestiksellä on iso rooli siinä, että jääkiekko pysyy koko Suomen lajina. Mestis tukee voimakkaasti pienempien paikkakuntien merkitystä. Monella pienellä paikkakunnalla seura on osa koko pitäjän identiteettiä.

SaPKon talouspäällikkö Jorma Repo sanoo, että viime kauden keskeytys kannatti tehdä. Soila Puurtinen

Viime kauden kesken jättäneen Savonlinnan Pallokerhon talouspäällikkö Jorma Repo näkee, että ratkaisu kauden keskeyttämisestä oli täysin oikea.

– Jos olisimme kevätkauden jatkaneet pelaamista, niin nyt emme todennäköisesti olisi sarjassa mukana. Olisi tullut useampi kymppitonni lisää velkaa, Repo taustoittaa.

Joukkueen budjetti tulevalle kaudelle on vähän yli 600 000 euroa, josta pelaajaosuus kaikkine luontaisetuineen on noin 150 000 euroa. Seuran taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten.

– Mutta ei tässä minkäänlaisiin hurraahuutoihin pystytä. Erittäin tiukilla mennään ja kuluja pyritään karsimaan joka puolelta, mistä vain mahdollista. Kaksi kertaa on mietittävä, mitä voidaan tehdä.

Kauden keskeyttämisestä johtuvien palkkasäästöjen ja muiden sopeutustoimien myötä seuran tilinpäätös oli plussan puolella 62 000 euroa.

Myös Repo nostaa esiin sen, että peli- ja harjoittelumäärät ovat pelaajilla isot mutta korvaukset eivät.

– Puhutaan ammattilaisurheilusta, mutta se on liioitellusti sanottu. Ei tällä pysty pelaajat perhettään elättämään eikä edes itseään. Kun pelaajat saavat sellaista palkkaa, että he joutuvat yhteiskunnan tukea käyttämään, niin ei silloin pitäisi käyttää sanaa ammattilaisurheilu. Osa käy lisäksi hanttitöissä. Ymmärrän ammattilaisurheilun siten, että sillä elättää itsensä, kuten esimerkiksi Liigassa, Repo tiivistää.

SaPKossa ei ole Revon mukaan yhtään pelaajaa, joka eläisi pelkästään jääkiekolla. Savonlinnalaisseura on jo pitkään toiminut osakeyhtiönä.

– On ollut aikamoinen taiteilu, että tähänkin asti on selvitty, talouspäällikkö sanoo.

Viime kaudeksi Joensuun Jokipojista Kiekko-Pojiksi brändiuudistuksen myötä nimensä muuttaneen seuran toimitusjohtaja Kalle Kerman kertoo JoKP:n kokonaisbudjetin olevan runsaat 700 000 euroa.

– Pelaajabudjetti on tällä hetkellä liukuva. Lähdetään sen suhteen maltillisemmin liikkeelle. Katsotaan, miten syksyllä käy ottelutapahtumien tuottojen kanssa. Katsotaan kumppanimyynnin tilanne, että tehdäänkö lisäsatsauksia. Pelaajabudjetti on hiukan alempi kuin viime kautena, Kerman valottaa.

JoKP:n taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa, ja viime kauden taloudellinen tulos on olosuhteisiin nähden asiallinen, Kerman kertoo. Viime kauden lopullista tulosta Kerman ei vielä pysty kommentoimaan sen tarkemmin, sillä yhtiökokous ei ole sitä vielä vahvistanut.

Viime vuoden heinäkuussa Kiekko-Poikien toimitusjohtajana aloittanut Kerman kertoo, että viime kausi oli haasteellinen koronan puristuksessa.

– Paljon saimme viime kaudesta organisaationa oppia.

Jääkiekkoliiton toiminnasta Kerman ei nosta mitään erityistä tikunnokkaan.

– Liitto teki viime kaudella sen, mitä pystyivät. Sieltä sai sen tiedon ja tuen, mitä oli saatavilla. En pysty yksittäistä juttua nostamaan, missä olisi parannettavaa. Olen itse ollut tyytyväinen liiton toimintaan.

Lisäharmia Kiekko-Pojille tuottaa tällä hetkellä Mehtimäen jäähallissa heinäkuun lopussa tapahtunut tulipalo. Laajoja savuvaurioita jättäneen tulipalon jälkiä siivotaan kilpahallissa edelleen, eikä seuralla ole vielä tietoa, pääseekö se pelaamaan ensimmäisen kotiottelunsa otteluohjelman mukaan. Yllättäviin muutoksiin JoKP:n organisaatio on kuitenkin jo tottunut.

– Eivät tällaiset yllättävät tilanteet hetkauta verrattuna siihen, jos mitään yllätyksiä ei olisi aikaisemmin tullut, Kerman kertoo.

Nopeasti sarjan kärkijoukkueisiin noussut, neljä kautta Mestiksessä pelannut ja kaksi mestaruutta napannut Imatran Ketterä on jälkeen sarjan suosikkeja. Joukkue lähtee tulevaan kauteen 530 000 euron budjetilla, josta pelaajaosuus on noin 120 000 euroa. Seuran puheenjohtajan Mikko Partasen mukaan budjetti on tehty varovaisesti.

– Ei ole minkäänlaista optimismia. Yritysmyynti oli viime vuonna hyvää ja myös kausikorttien myynti, mutta ottelutapahtumien tuotot vetävät koko jutun epävarmaksi, Partanen kertoo.

Epävarmoista olosuhteista huolimatta Ketterän taloudellinen tilanne on Partasen mukaan ihan hyvä.

– Teimme pienen tappion viime kaudesta, mutta omat pääomat ovat edelleen plussalla. Tässä tilanteeseen auttoivat sopeuttamistoimet sekä yhteiskunnan tukitoimet. Niistä pitää antaa kiitosta kaikille tahoille. Tilanne olisi voinut olla pahempikin.

Mahdollisuus nousta Mestiksestä Liigaan ei ole Partasen mukaan oikotie onneen.

– Meidän pitää parantaa omaa tuotetta ja tehdä se niin hyväksi kuin se tässä toimintaympäristössä on mahdollista. Sitten kun sarjamuutoksia tulevaisuudessa tulee, niin joukkueiden pitää olla valmis vastaamaan haasteeseen. Sarjassa on jännitystä.

Sarjan alemman kastin joukkueeksi leimautunut Heinolan Peliitat toimii yhdellä Mestiksen pienimmistä budjeteista. Seuran kehitysjohtaja Josse Mielonen kertoo seuran budjetin olevan 300 000 euroa, josta pelaajaosuus on noin 35 000 euroa.

– Pieniin budjetteihin on täällä päin totuttu. Viime vuonna oli paljon pienempi, Mielonen kertoo.

Peliittojen taloudellista tilannetta Mielonen kuvailee sanoilla ”suhteellisen ookoo”.

– Emme ole koskaan ottaneet isoja riskejä toiminnassamme, ja ehkä senkään takia emme ole pärjänneet. Niukka tilanne, mutta pärjäämme ja vältämme turhat riskit. Olemme pelanneet Mestiksessä 16 vuotta, eikä kuppi ole mennyt nurin, Mielonen sanoo.

Viime kauden osalta seura teki 16 000 euron tappion. Mielonen kuvailee toimintaympäristöä Mestiksessä haasteelliseksi.

– Viime kausina olemme saaneet kehitysrahaa, joka auttaa. Oikeaan suuntaan olemme menossa. Uskotaan siihen, että Mestis olisi tulevaisuudessa kilpailukykyisempi ja vielä vetovoimaisempi sarja.

Liiton toimintaan Peliittojen kehitysjohtaja Mielonen ei ole täysin tyytyväinen.

– Olen yksi niistä henkilöistä, jotka ovat tiettyihin asioihin erittäin tyytymättömiä. En lähde asioita sen tarkemmin avaamaan. Mielestäni Mestiksen olisi pitänyt kiinnostaa Jääkiekkoliittoa paljon enemmän kuin se on kiinnostanut. Nyt on muutosta positiivisempaan suuntaan. Iso askel oikeaan suuntaan on uusi televisiointisopimus

Mestiksen televisiointioikeudet siirtyvät Ruudulta C Morelle, ja pitkästä aikaa vaikuttaa siltä, että televisiorahaa tulee seuroille asti. Mestiksen ja C Moren sopimus on kolmen kauden mittainen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka