Snellmanin jäljet Itä-Suomessa 8/10: Koulutus luo pohjaa hyvinvoinnille – Kansallinen itsetunto omasta kielestä ja kulttuurista

Suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan suuri vaikuttaja Johan Vilhelm Snellman eli Kuopiossa vuosina 1843–1849. Noina vuosina pohjalaistaustainen filosofi aloitti yhteiskunnallisen julistuksensa ja kehitti kansallista sivistysohjelmaansa. Miten Snellman arvioi Itä-Suomen oloja ja miten tämän päivän Itä-Suomi voisi katsella Snellmanin silmin. Näitä asioita pohtii tässä artikkelisarjassa joukko Snellman-tuntijoita.

Snellmanin syntymäpäivä 12.5. on suomalaisuuden päivä. Silloin Snellman-instituutin ja sukuseuran edustajat laskevat seppeleen Snellmaninpuistossa olevalle patsaalle. Martti Heinonen

Martti Heinonen

Maailmalla Suomea pidetään koulutuksen mallimaana. Tätä mielikuvaa tukevat erilaiset koulusaavutus- ja hyvinvointimittaukset sekä vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta.

Laadukas suomalainen koulujärjestelmä ei ole syntynyt yhtäkkiä eikä sattumalta vaan pitkä kehityksen ja viisaiden päätösten tuloksena. Menestyksen taustalla ovat myös monet historian merkkihenkilöt, jotka jo varhain ovat nähneet koulutuksen investointina tulevaisuuteen.

Taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta

Yksi Turun katedraalikoulusta alkaneeseen kehitykseen keskeisesti vaikuttaneista henkilöistä oli J. V. Snellman. Hän toimi yläalkeiskoulun rehtorina Kuopiossa vuodesta 1843 vuoteen 1849. Jo tätä ennen hän yhteiskuntafilosofisessa pääteoksessaan Valtio-oppi otti kantaa kansan sivistämiseen ja opetukseen.

Snellman näki sivistyksen taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin perustana. Hän katsoi lasten opetuksen kuuluvan valtiolle, jonka tulee määrätä opetuksen menetelmistä ja tavoitteista. Hän korosti myös opettajankoulutuksen sekä oman kielen ja kulttuurin merkitystä kansallisen itsetunnon rakentamisessa.

Snellmanin mukaan koulun tuli antaa valmiudet uuden oppimiseen ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua, oppimaan oppimisen taitoja ja motivaatiota pidetään vielä tänä päivänäkin keskeisimpinä koulutuksen tavoitteina ja hyvän oppimisen edellytyksinä.

Maksuton opetus omalla äidinkielellä

Kuopiossa Snellman jatkoi koulutusta ja sivistystä koskevia pohdintojaan perustamassaan Saima-lehdessä. Hän pohti myös sellaisia moderneilta kuulostavia asioita kuin ulkomaankauppaa, kansainvälistä työnjakoa ja teollisuuden merkitystä hyvinvoinnin edistäjinä. Snellmanin ajatukset koululaitoksen suomalaistamisesta ja naisten systemaattisesta kouluttamisesta olivat vielä tuolloin aikaansa edellä, mutta ne loivat perustaa yleiselle suomenkieliselle oppivelvollisuudelle.

Snellmanin mukaan koulun tuli antaa valmiudet uuden oppimiseen ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Suomi oli pitkään jäljessä monista länsimaista koko väestöä koskevan koulutuksen järjestämisessä. Vuoden 1866 kansakouluasetus siirsi koulun ylläpidon kuntien vastuulle ja tarjosi lapsille maksutonta opetusta omalla äidinkielellä. Hyvin menestyneiden oppilaiden oli mahdollista hakeutua oppikouluun ja sieltä edelleen akateemisiin opintoihin. Erityisesti maaseudulla suurin osa oppilaista jäi kuitenkin ilman koulutusta tai pelkän kansakoulun varaan.

Maailman onnellisin kansa

Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki, joka takasi kaikille lapsille maksuttoman kuusivuotisen opetuksen. Vasta itsenäistyneessä Suomessa lain toimeenpano sujui kuitenkin hitaasti. Niinpä vasta runsaan vuosikymmenen päästä kaikki oppivelvollisuusikäiset lapset oli saatu lain edellyttämän koulutuksen piiriin.

Vuonna 1970 rinnakkaiskoulujärjestelmä lakkautettiin ja siirryttiin asteittain yhdeksänvuotiseen peruskouluun. Pian uudistuksen jälkeen miltei kaikki peruskoulun päättäneet nuoret hakeutuivat lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Myöhemmin yliopiston rinnalle syntyi ammattikorkeakoulu, joka nopeasti vakiinnutti asemansa koulutusjärjestelmän osana.

Sitä mukaa kun koulutustaso on noussut, koulutuksen avulla luotu osaamispääoma on lisännyt talouskasvua ja hyvinvointia. Koulutuksen kautta luotu korkea elintaso ja hyvinvointi ovat vaikuttaneet merkittävästi myös siihen, että nykyään Suomi on maailman onnellisin kansa.

Toivoa sopii, että tämä suomalainen menestystarina jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kuopion kymnaasi oli Itä-Suomen ensimmäinen yliopistoon johtava oppilaitos. Sen perintöä jatkava Kuopion lyseon lukio on Kuopion kauppatorin etelälaidalla. Martti Heinonen

Triviaalikoulusta lyseon lukioksi

Kuopion yläalkeiskoulun edeltäjä oli vuonna 1788 perustettu Kuopion triviaalikoulu. Yläalkeiskouluksi se muutettiin vuonna 1843. Koulun ensimmäinen rehtori oli J. V. Snellman. Vuonna 1872 yläalkeiskoulu ja vuonna 1844 perustettu Kuopion kymnaasi (lukio) yhdistettiin Kuopion lyseoksi.

Vuonna 1975 koulu jakautui yliopistoon johtavaksi Kuopion lyseon lukioksi ja keskikoulua vastaavaksi Kauppatorin yläasteeksi. Vuonna 1987 Kauppatorin yläaste siirtyi Neulamäen kaupunginosaan, jolloin koulun nimeksi tuli Vuorilammen yläaste. Koulujen yhdistämisen jälkeen nimi muuttui Neulamäen yhtenäiskouluksi.

Artikkelin kirjoittaja on kasvatustieteiden tohtori, opetusneuvos ja tietokirjailija Martti Heinonen. Martti Heinonen

Kuka

Martti Heinonen

Syntynyt vuonna 1951 Kiuruvedellä.

Naimissa, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta.

Kasvatustieteiden tohtori, opetusneuvos ja tietokirjailija.

Kiuruveden lukion emeritius rehtori, Snellman-instituutin tieteellisen toimikunnan jäsen.

Toiminut aiemmin matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana sekä yläkoulun ja lukion rehtorina.

Tuottanut matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja ympäristöoppiin liittyvää oppimateriaalia kustannusosakeyhtiö Otavalle vuodesta 1986 alkaen.

Asuu Kiuruvedellä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka