Susanna Arponen alkoi kärsiä kovista kivuista, masentui vakavasti ja alkoi käydä läpi traumojaan: "Läheisen itsemurhan käsittelyä ei kannata lykätä 20 vuotta, niin kuin minä tein"

Susanna Arponen pystyi vasta pari vuotta sitten teetättämään kuvan isästään ja itsestään pienenä tyttönä. Kuvassa molemmat hymyilevät ja näyttävät onnellisilta. Taru Hokkanen

Susanna Arponen on kiltti tyttö, joka on aina yrittänyt tehdä kaiken täydellisesti. Ulkokuori — se, että näyttää hyvältä — on ollut naiselle ensiarvoisen tärkeää. Sitten hän kävi läpi suuren elämänmyllerryksen.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Itä-Savon sisällöt.

Tilaa 3 kk 4 €/kk Tilaa 5 vk 3 €/vk Olen jo tilaaja