Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Luontojalanjäljen laskentakaava

Suomessa, Jyväskylän yliopistossa, on kehitetty menetelmä, jolla voidaan laskea yrityksen toiminnan haittavaikutus luontoon prosentteina.

Ensimmäisenä on laskettu S-ryhmän haittaprosentti, joka on kaavan mukaan laskettuna 2,7 promillea, eli 0,0027 prosenttia.

Minua kiinnostaisi tietää, että miten laskelmissa (kaavassa) on onnistuttu huomioimaan mm. yrityksessä töissä käyvien työmatkat, ja se mitä he syövät. Kaikki vaikuttaa johonkin?

Luontojalanjälkeen vaikuttaa, totta kai myös se, millaiset ovat kaupan hyllyt; ovatko ne puuta vai rautaa. Se lienee ymmärrettävissä, että alipainoiset työntekijät jättävät vähemmän jalanjälkiä, ainakin jos käyvät töissä sähköskuutilla. Kokonaisuus, kuten "hukkabanaanit" on ratkaisevaa, vai eikö?

Meinasin jo unohtaa: eräs minua mietityttävä seikka on se, että miten laskelmassa huomioidaan myyntipisteiden sijainnin astepäiväluku ja varastotilojen mediaanilämpötila per kuutiovuorokausi?

Juhani Vehmaskangas

Julkishallinnon asiantuntija

eläkeläinen

Pori