Kaksi isopandaa, Lumi ja Pyry, muuttivat Kiinasta Ähtärin eläinpuistoon 2018 suuren mediakohun saattelemana. Puiston tulot eivät kuitenkaan ole riittäneet kattamaan suuria kuluja, eikä talous enää kestä. Nyt Ähtärin lutuisat mussukat ovat muodostuneet Suomelle kiusalliseksi vaivaksi, joka aiheuttaa monenlaista kutinaa.
Valtiota on huudettu apuun, ja apua olikin jo tulossa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kuitenkin pelästyi noussutta kohua ja veti takaisin esityksen viiden miljoonan euron pelastusrahoista. Sen jälkeen Ähtärin eläinpuiston hallitus kertoi aloittavansa valmistelut pandojen palauttamisesta Kiinaan.
Pandojen "lahjoittaminen" ulkomaisiin tarhoihin on Kiinalta pehmeää vallankäyttöä, jolla se peittelee kovaa politiikkansa. Kiina on epädemokraattinen, aggressiivinen suurvalta, jossa ihmisoikeusloukkaukset ovat arkipäivää ja vähemmistöjä vainotaan.
Suomi on perinteisesti katsonut Kiinan toimintaa läpi sormien ja korostanut maiden välisen kaupan sujuvuutta. Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti radikaalimmin asennetta. Esimerkiksi Kiina-riippuvuuden riskit huoltovarmuudelle ymmärretään nyt laajasti.
Pandakriisi herättää monenlaisia kysymyksiä. Moni ihmettelee esimerkiksi sitä, kuinka suuria riskejä pienet kunnat voivat ja haluavat ottaa pyrkiäkseen lisäämään elinvoimaansa. Isommassa kuvassa kyse ei kuitenkaan ole vain eläinpuiston tai Ähtärin kaupungin taloudesta, vaan Suomen ulkopolitiikasta ja ulkomaankaupasta.
Mustavalkoisten propagandanisäkkäiden sijoittaminen Suomeen on nolo tarina, jota ei olisi pitänyt päästä syntymään. Nyt kun riskit ovat realisoituneet, valtion pitää silti kantaa vastuunsa. Saaga pitää saatella säälliseen loppuun ja vahingot minimoida. Palautus Kiinaan kuulostaa toki selkeältä ratkaisulta, muttei se välttämättä mikään pienimmän riesan tie ole.
Pandojen tulo Suomeen vahvistettiin Kiinan presidentin Xi Jinpingin Suomen-vierailun yhteydessä kuutisen vuotta sitten. Samalla allekirjoitettiin valtioiden välinen sopimus pandojen suojelusta. Pitkin matkaa asia on edennyt korkealla poliittisella tasolla.
"Satavuotislahjaksi" saatujen pandojen palauttaminen Kiinaan olisi Suomelta poikkeuksellinen viesti. Taitavimmatkaan diplomaattimme eivät saa käärittyä sitä niin kauniiseen pakettiin, etteikö seurauksia koituisi.
Saaga pitää saatella säälliseen loppuun ja vahingot minimoida.