Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kyse on meidän tärkeimmästä pääomasta – lapsista ja nuorista

Eikö meidän yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä olisi tarjota lapsille ja nuorille vahva pohja oppimisen tielle, turvata perustaidot kaikille, jotta niitä myöhemmin jokainen haluamallaan tavalla ammentaa eteenpäin.

Ilta-Sanomissa emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen varoittaa hälyttävästä trendistä kouluissa ja Yle otsikoi nuorten heikentyneistä oppimistuloksista. Ylen artikkelissa neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, ettei ole tarkkaa tietoa, mistä tekijöistä oppimistulosten lasku johtuu.

Sinällään hämmentävää tämä otsikointi, kun tilannehan ei ole mikään uusi. Vuodesta 2006 lähtien keskiarvot ovat romahtaneet dramaattisesti, ja kouluista on tätä informaatiota kyllä rummutettu vuosikausia eteenpäin tuloksetta. Ilmeisiä syitä tähän on monia, miten voi olla mahdollista, että niitä ei Kaleniuksen mukaan tunnisteta?

Panostus on oltava perusopetuksessa, resurssivaje näkyy. Ajatus ja tavoite inkluusion takana on ollut hyvä, mutta vajavaisista resursseista johtuen, se ei ole päässyt toteutumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja se on siitä syystä ymmärrettykin väärin. Ja nyt olisi kyettävä läpinäkyvään tarkasteluun.

Inkluusion mukana tuli valtava määrä paperityötä, ylimääräisiä palavereja ja minkä verran niistä saadaan hyötyä? Suomessa on myös kuntia, missä inkluusiota on käytetty väärin säästötoimena. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisluokkia lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin tavallisiin ryhmiin vailla lisäresursseja. Tästä syntyy tilanne, missä luokan- tai aineenopettaja toimii samalla myös erityisopettajana ilman koulutusta.

Erityisopettajien puute kouluissa näkyy, heitä tarvitaan lisää. Opettajilla ei ole mahdollisuutta eikä aikaa antaa oppilaille täysimittaista tehostettua tukea. Lisäksi opetussuunnitelmat lentelee pilvilinnoissa, kun tärkeintä olisi taata kaikille perusopetus lukutaidossa, kirjoitustaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Sitten päästään tähän oppivelvollisuuden pidentämiseen. Kun nämä huonontuneet oppimistulokset ovat olleet tiedossa, se ei ollut paras ratkaisu. Oppilaiden syrjäytyminen ja ohjautuminen väärille urille lähtee jo perusasteelta, ollaan auttamatta myöhässä siinä kohtaa, kun oppilaan pitäisi siirtyä 9.-luokalta eteenpäin. Tästä seuraa tilanne, missä nuori hakee opiskelemaan pakon edessä alalle, mikä ei mahdollisesti kiinnosta minkään vertaa. Motivaatiota ei riitä nuorella opiskelijalla, eikä kyllä opettajallakaan.

Olen sitä mieltä, että joka alalla, se sen alan osaaja on paras asiantuntija kertomaan tilanteesta ja myös niistä mahdollisista ratkaisuista. Miksi opetushenkilökuntaa ja varhaiskasvatusta ei kuunnella tässä asiassa, ammattilaiset, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa päivittäin.

Kun haasteet tunnistetaan, niihin on kyettävä reagoimaan. On pystyttävä myös tarvittaessa muutokseen, jotta parempaan lopputulokseen päästään. Kyse on meidän tärkeimmästä pääomasta, tulevaisuuden toivoista, lapsista ja nuorista.

Mirja Anunti-Virta

Kolmen nuoren äiti,

eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Sulkava