Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kiina, korona ja mielenosoitukset

Viime viikkoina Kiinassa on ollut useita mielenosoituksia. Mistä ne johtuvat ja mihin niillä pyritään? Kaikki ei Kiinassa ole sitä miltä se näyttää. Mielenosoitukset ovat Kiinassa sallittuja ja pienimuotoisina niitä tapahtuu usein.

Taiwanilainen Foxconn on maailman suurin elektroniikka-alan yhtiö, jolla on 1,3 miljoonaa työntekijää maailmanlaajuisesti. Yhtiön Kiinan tehtaan työtekijät osoittivat mieltään huonon palkan vuoksi. Yhdysvallatkin on riippuvainen Foxconn’in tuotteista. Kiinalaisten mielenosoitus kohdistui siis Manner-Kiinassa toimivaa taiwanilaista työnantajaa vastaan.

Mielenosoitukset ovatkin ehkä tapahtuneet Kiinan hallituksen hyväksyminä tai jopa sen aloitteesta. Tarkoituksena on ehkä ollut lähettää signaali Yhdysvalloille ja Taiwanille Kiinan mahdollisuuksista vaikuttaa tärkeiden elektroniikkatuotteiden saatavuuteen. Foxconn on sittemmin maksanut työtekijöille runsaat korvaukset.

Koronarajoitukset ovat Kiinassa tiukat ja niihin on varmasti kyllästytty. Maassa on Worldometer-tilaston mukaan 1.12.2022 mennessä todettu 219 koronainfektiota miljoonaa asukasta kohti, Suomessa tuo luku on 252.979 eli yli tuhatkertainen. Kiinan väkiluku on 250-kertainen Suomeen verrattuna.

Keskitetysti organisoituihin mielenosoituksiin viittaa se, että koronapolitiikan lisäksi aiheina ovat olleet sananvapaus, ihmisoikeudet, uiguurialueella sattunut tulipalo.

Kun Kiinassa todetaan 30 000 tartuntaa tarkoittaisi se väkilukuun suhteutettuna Suomessa 120 tartuntaa. Koronarajoituksia vastustaviin mielenosoituksiin on Kiinan eri puolilla osallistunut tuhansia ihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna meillä olisi ollut 20–30 mielenosoittajaa. Keskitetysti organisoituihin mielenosoituksiin viittaa se, että koronapolitiikan lisäksi aiheina ovat olleet sananvapaus, ihmisoikeudet, uiguurialueella sattunut tulipalo ja Xi Jinpingin erottaminen sekä mielenosoitusten samanaikaisuus.

Kiinalaisten halukkuus ottaa rokotuksia ei ole kovin hyvä. Monilla alueilla tautitapauksia on hyvin vähän eikä uskota tartunnan mahdollisuuteen. Monet myös suhtautuvat epäluuloisesti rokotteeseen. Ihmisten asenteet siis osaltaan estävät hyvän rokotuskattavuuden saavuttamista.

Kiinan hierarkkinen, autoritäärinen ja yhteisökeskeinen järjestelmä on mahdollistanut täysin erilaisen korona-strategian kuin yksilökeskeisessä Suomessa on tapahtunut.

Voimme pohtia, miksi meillä on suhteellisesti laskettuna yli tuhatkertaisesti todettuja tapauksia Kiinaan verrattuna? Meillä talouskasvu on pysähtynyt, Kiinassa ollaan vielä 4-5 prosentin tasolla.

Kirjoittaja on työskennellyt Kiinassa useita vuosia. Lähteinä on lisäksi käytetty suomalaisia ja kansainvälisiä tiedotusvälineitä, Kiinassa toimivien ulkomaisten kauppakamarien julkaisuja sekä henkilökohtaista viestintää kiinalaisen terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Eero Timgren

Lääkäri

Savonlinna