Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pyhäpäiväksi | Isäni – maan päällä ja taivaassa!

Viime aikoina olen usein muistellut isääni. Johtuneeko omasta iästäni vai mistä, mutta muistot ovat olleet mielessäni usein, erityisesti tietysti pyhäinpäivän aikaan. Isäni kuoli jo aikaa sitten eli elokuulla 1991, mutta sain pitää hänet pitkälle aikuisikääni saakka, vaikka hän oli isäkseni melko iäkäs. Syntyessäni hän oli viisikymppinen.

Opin isältäni paljon hyviä asioita, vaikka hän itse kävi vain kierto- ja kansakoulua jonkin aikaa. Hän oli sydämeltään sivistynyt vanhan polven maalaismies, jolla oli paljon kädentaitoja ja vanhojen työmenetelmien taitoja. Ehkä erikoista oli se, että nuorempana aikuisena hän ajoi pitkiä matkoja polkupyörällä aikana, jolloin omia autoja ei vielä ollut. Hän kävi sukulaisten luona ja lähikaupungeissa pyörällä.

Opin isältäni rauhallisuuden, harkitsevuuden ja sovintoon pyrkimisen. Opin jonkinlaisen kiltteyden, josta on ollut sekä etua että haittaa elämässä. Haittaa siitä on ollut ehkä siinä, että en isäni lailla oppinut ilmaisemaan harmistuksen ja ikävien kokemuksien ulospuhumista. Opin isältäni hiljaisen ja rauhallisen hengellisyyden, jonka hän oli omaksunut omilta vanhemmiltaan.

Opin myös isääni liittyen elämänkoulussa, kun eräällä ulkomaan työvuosien kesälomalla tein oikeastaan saattohoitoa tai ainakin saattomatkaa isälleni reilun kuukauden ajan. Oli järkytys Suomeen lomalle palatessa nähdä isäni muuttunut olemus vuodeosastolla ja hyväksyä järkytyksen kautta se tosiasia, että isä ei enää siitä vuoteesta nouse. Siunasin sitten isäni haudan lepoon ja peitimme veljieni kanssa hänen hautansa kotipitäjän hautausmaalla.

Muistan sinua, isäni! Ja muistan sinua isästäni kiittäen, Taivaallinen Isäni. Olet kaikkien meidän Luoja, armahtaja ja pelastaja. Olet kaikkien meidän Paimen, jotka kuljemme isinä, äiteinä, lapsina elämän poluilla ja kaikkien niiden Paimen, jotka ovat päässeet perille, Isä, sinun luoksesi!

Auta meitä, Taivaallinen Isämme, valvomaan elämässämme: uskomaan, toivomaan ja rakastamaan! Anna meidän olla isiä ja äitejä heille, joilta isät ja äidit elämä ja toisten ihmisten pahuus on vienyt.

Kirjoittaja on rovasti ja Kerimäen aluekappalainen.