Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Maailma ilman abortteja

Mitä naiset oikeasti tarvitsevat? Aborttikeskustelu kaipaa fokusointia, ja se taas edellyttää vastakkainasettelujen ja taisteluasemien purkamista.

Nyt kun Suomessa on käynnissä aborttilainsäädännön uudistus, olisi hyvä tarkastella uudelleen sitä, millaiseen viitekehykseen abortin asetamme. Aborttioikeuksien kannattajien ja vastustajien keskusteluyhteys on jo pidempään ollut tulehtunut. Ehkä erimielisyydet voisi laittaa hetkeksi syrjään ja tehdä tilaa sille, että osapuolet löytäisivät yhteistä maaperää.

On selvää, että molemmissa leireissä kannetaan syvää huolta sekä naisten että lasten hyvinvoinnista.

On syytä kuitenkin kysyä, miksi lähes 50 vuotta Roe vs. Wade päätöksen jälkeen naiset yleensäkään joutuvat tekemisiin abortin kanssa. Miksi emme ole puolessa vuosisadassa keksineet luotettavaa tapaa, jolla nainen voisi hallita omaa hedelmällisyyttään ja välttää raskauden kokonaan niin halutessaan? Jos nykyinen ehkäisyteknologia olisi riittävää, koko aborttikeskustelua ei tarvittaisi.

Aborttia on yritetty normalisoida ja vapauttaa, sitä on yritetty rajoittaa ja kieltää.

Entä miksi raskaana oleva nainen joutuu vieläkin pelkäämään taloudellista pärjäämistään, äitiyden ja uran yhdistämisen haasteita tai hylätyksi tulemista, jos kumppani ei haluakaan lasta? Ratkaisuksi näihin ongelmiin naisille tarjotaan edelleen aborttia. Mielestäni tämä ei kerro naisten oikeuksien toteutumisesta.

Aborttia on yritetty normalisoida ja vapauttaa, sitä on yritetty rajoittaa ja kieltää. Tämä taistelu on saanut naiset tarraamaan aborttiin kaksin käsin ja brändäämään sen ihmisoikeudeksi ja feminismin riemu-voitoksi, vaikka abortti on tutkitusti traumaattinen tapahtuma sekä naisen mielelle että keholle. Voiko tätä kutsua ihmisoikeudeksi? Kehopositiivisuus on muodissa, mutta abortti on kehonegatiivisin asia, jonka nainen voi itselleen tehdä.

Abortti vapauttaa naisia vain näennäisesti. Naiset ovat todella vapaita vasta sitten, kun he pystyvät luotettavasti hallitsemaan omaa hedelmällisyyttään ilman ei-toivotun raskauden riskiä. Eikö tämä olisi se oikeus, jonka puolesta kannattaisi taistella?

Itse olen synnyttänyt kolme tytärtä. En halua, että heille tullaan tarjoamaan aborttia heidän oikeutenaan. He ansaitsevat parempia ratkaisuja.

Voimmeko kääntää katseen kohti aikaa, jolloin abortti on historiaa? Millaisia lääketieteellisiä läpimurtoja pettämättömän ehkäisyn kehittäminen vaatisi? Millaisia sosiaalisia ja taloudellisia innovaatioita voimme kehittää, jotta naisten olisi oikeasti turvallista ja sujuvaa yhdistää äitiys muuhun elämäänsä? Voisivatko aborttioikeuksien kannattajat ja vastustajat yhdistää voimansa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi?

Naisten kannalta edistyksellisin aborttilaki olisi mielestäni sellainen, jossa asetettaisiin tavoitteeksi, ettei lakia pian enää tarvita.

Hanna Partanen

Toimittaja, feministi, äiti ja Ituprojektin vapaaehtoinen

Sulkava