Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Hoitotyön johtamisen organisoituminen tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella

Tehyn Etelä-Savon Rakenneuudistus -työryhmä ilmaisee huolensa hoitotyön johtamisen asemasta sekä näkymisestä tulevassa Etelä-Savon hyvinvointialueen hallintosäännössä. Olemme käyneet asiasta jo keskusteluja hyvinvointialueen keskeisimpien johtajien ja päättäjien kanssa, mutta haluamme ottaa vielä julkisesti kantaa tähän tärkeään asiaan.

Koko sote-uudistuksen päätavoite on integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Tämän tavoitteen onnistumisessa näemme tärkeässä roolissa hoitotyön johtajat. Tutkimusnäyttö osoittaa, että hoitotyön johtamisella on vaikutusta työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen, hoitotyön tuottavuuteen, laatuun ja kustannustehokkuuteen, sekä hoidon kehittämiseen, hoidon tulosten parantamiseen ja ylläpitämiseen.

Hoitotyön johtamisella on vaikutusta myös uudenlaisten työnkuvien kehittämiseen, ja näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen ja käyttöön ottoon. Tähän kaikkeen tarvitaan johtamisosaamisen lisäksi hoitotyön substanssin vahvaa osaamista.

Ellei strategisessa johdossa toimivalla johtajalla ole hoitotyön koulutusta ja osaamista, rapautuu myös hoitotyön prosessien, työnkuvien ja osaamisen kehittäminen. Hoitotyön johtamisen avulla kehitetään yhtenäisiä, parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuvia käytäntöjä, joista esimerkkinä mainittakoon mm. kaatumis- ja putoamistapaturmien, hoitoon liittyvien infektioiden, painehaavojen sekä potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy. Tutkimustietoon perustuvilla yhtenäisillä käytännöillä pystytään saavuttamaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi huomioimalla edellä mainitut haitat.

Vahva hoitotyön johtaminen toisi myös tukea lähijohtamiselle ja esihenkilötyöhön. Hyvällä lähijohtamisella myös työyhteisöt voivat paremmin, joka lisää alan pitovoimaa ja työhyvinvointia. Tarvitsemme oman alan johtajat niin hoitotyöhön, sosiaalityöhön kuin lääketieteeseenkin. Mikäli hyvinvointialueen organisaatio aiotaan saada tuottamaan väestölle sen tarvitsemia palveluita, on mielestämme aika havahtua sote-työn merkitykseen tässä kokonaisuudessa. Suuret ratkaisut nousevat hoitotyön puolelta, sillä hoitohenkilökunta edustaa noin 85 % sote-alan työntekijöistä, joka on huomattava tekijä.

Onkin elintärkeää tunnustaa ja tunnistaa hoitotyön osaamisen ja työn merkitys myös hallinnon tasolla. Yhteistyöllä pääsemme aina parhaisiin tuloksiin. Hoitotyön johtajan tehtävät, vastuut ja toimivalta tulee olla kirjattuna hallintosäännössä, huomioiden myös taloudellinen vastuu. Hoitotyötä ja hoitohenkilöstöä tulee johtaa hoitotyön johtaja, joka tuntee hoitohenkilöstön koulutuksen, ammattitaitovaatimukset, osaamisen ja hoitotyön sisällön.

Hallintosääntö on hyvinvointialueen johtamisen keskeinen ohjausväline myös hoitotyön osalta ja johtamisorganisaatio tulee rakentaa niin, että hoitotyön johtamisella on suora ja organisoitu linja. Hoitotyötä tulee johtaa hoitotyön johtajan, jotta sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän suurimman henkilöstöryhmän hyvä johtaminen varmistetaan.

Vahva hoitotyön johtaminen toisi myös tukea lähijohtamiselle ja esihenkilötyöhön.

Perusteita hoitotyön johtamisen merkityksestä ja roolista lainsäädännön näkökulmasta: Terveydenhuoltolain §4 mukaan toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä.

Terveydenhuoltolain §5 mukaan palveluksessa oleva henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutukseen, jonka sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.

Terveydenhuoltolain § 10:ssä säädetään palveluiden saavutettavuudesta ja niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Tämä edellyttää myös terveystieteellisestä arviointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 612/2121 8§ mukaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on oltava monialaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaiden ja turvallisten palvelujen kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä.

Kirsi Likovuori

Rakenneuudistustyöryhmän pj.,

Tehyn pääluottamusmies

Essote

Anna Kuitunen

Tehyn pääluottamusmies

Essote

Ani Kannonmäki

Tehyn pääluottamusmies

Sosteri