Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Sähköllä pelottelu seis

Mediassa pitäisi lopettaa pelottelu sähkön riittävyydestä ja sen hinnasta.

Alkuvuoden 2022 aikana on otettu uutta tuulivoimaa käyttöön 783,96 megawattia. Loppuvuodesta 2022 tulee uutta tuulivoimaa käyttöön 1 044,9 megawattia. Loppuvuodesta on käytettävissä yhteensä 5 082,36 megawattia tuulivoimaa.

Kokonaistehoa tuulivoiman osalta ei tietystikään ole samaan aikaan saatavilla, koska ei jokaisella tuulipuistoalueella tuule optimimäärällä. Todennäköisyys sille, että tuulesta saatu tehomäärä alittaa tuhat megawattia on erittäin pieni, koska tuulipuistot jakaantuvat pitkälle rannikkovyöhykkeelle.

Suomessa on käytössä loppuvuodesta ydinsähköä noin 4 380 megawattia ja perinteistä vesivoimaa 3 190 megawattia. Teollisuuden yhteiskäytöistä on käytettävissä noin 1 650 megawattia. Tehotasapainon ja samanaikaisen tuontisähkön katkon uhatessa voidaan ottaa käyttöön noin tuhat megawattia.

Suomesta siirretään päivittäin jatkuvasti yhteispohjoismaissa tuotettua sähköä Viroon noin tuhat megawattia. Pitäisikö meidän lopettaa vapaa kaupankäynti, jotta meillä riittäisi sähkö omaan käyttöön, vaikka oma tuotanto tällä hetkellä ei riitä haasteellisissa tilanteissa.

Kotitalouksien ja maatalouden sähkön kulutus on noin 28 prosenttia ja tehon osalta pelkkä kotitalouden osuus on varmuudella alle 20 prosenttia. Suomessa huipputeho voi olla korkeimmillaan noin 15 000 megawattia, josta kotitaloudet 3 000 megawattia. Kuitenkin teollisuuden ja julkisen palveluiden ja kulutuksen osuus näyttelee merkittävintä osuutta sähkönkulutuksesta.

Päivittäin kuulee uutisia, jotta nyt loppu talvella sähkö ja se kallistuu kolmin-neljänkertaiseksi. Kaiken järjen mukaan samat haasteet, mitkä koskettavat kuluttajaa, koskettavat myös muita kuluttajaryhmiä. Tulevana talvena on siis haasteena tehon riittävyys, koska tuotanto ja kulutus täytyy hetkellisesti olla tasapainossa, muuten sähköverkon taajuus tippuu ja siirrytään saarekekäyttöön.

Tehonsäätöön on teollisuudella parhaat työkalut, kaikista huonoimmat tällä hetkellä ne ovat kuluttajilla, koska meidän jakeluverkkomme on rakennettu niin sanotusti jäykäksi, eikä se kannusta tehon osalta säätöihin. Parhaimmillaan voi pienkuluttaja joutua maksamaan siirtomaksua verkkoyhtiölle 37,6 euroa kuukaudessa, vaikka ei kuluttaisi yhtään sähköä. Juuri hetkellisen tehon riittävyys on haaste, ei kokonaisvaltainen sähköntuotanto.

Hyvin harvassa taloyhtiöissä on rakennettu kiinteistöautomaatiota, jolla ohjataan ja optimoidaan liittymän suuruutta. Vielä harvemmissa pientaloissa on automaatio, millä ohjataan kiinteistön kulutuskojeita. Ainut automaatio pientaloissa on isännän-emännän käsi, jolla kytkin asetetaan nollaan.

Siirtomaksun suuruuteen tällä hetkellä voidaan vaikuttaa pääosin pienemmissä liittymissä ainoastaan sulakkeen suuruudella. Siirtomaksujen osalta pitäisi siirtyä tuntikohtaisiin tehomaksuihin, mitkä kannustaisivat ihmisiä ja yhteisöjä laiteinvestointeihin. Entistä suuremmat haasteet ja ongelmat kohtaamme sähköautojen latausten myötä. Niiden ratkaisuna on älykäs automaatio lisättynä adaptiivisilla siirron tuntikohtaisilla tehomaksuilla.

Osmo Massinen

Sähkökäytöt, siirto, markkinointi, DI ja lehtori

Savonlinna