Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Energiassa paneuduttava oikeisiin asioihin

Keskiviikon 21.9 Itä-Savossa esitettiin Savonlinnan kaupungin läpi virtaavien vesien hyödyntämistä energiatuotantoon. Valitettavasti tämä ei ole nyt, eikä tulevaisuudessa mahdollista ja tämä voidaan helposti laskennallisesti osoittaa.

Jotta vedestä voidaan todella tuottaa merkittäviä määriä energiaa, tarvitaan pudotuskorkeutta. Imatrankosken sähköntuotanto on 192 MW, kun putouskorkeus 24 metriä, tilavuusvirta 930 m3/s ja turbiini-generaattorin hyötysuhde vajaa 90 prosenttia. Jos Savonlinnan läpi virtaavalle vedelle (keskimäärin n. 500 m3/s) saataisiin pudotuskorkeutta metri, olisi tämän virtauksen teho vain 5 MW. Tämä siis vaatisi Haapasalmen patoamisen, Laitaatsillan patoamisen ja sulkuporttien rakentamisen laivaliikenteelle, Kyrönsalmen patoamisen sekä voimalaitoksen rakentamisen Olavinlinnan kupeeseen sekä Haukiveden ja tämän yläpuolisen vesistön pinnankorkeuden nostamisen metrillä.

Savonlinnan kaupungin kannattaa energia- ja myös ympäristöasioiden osalta keskittyä asioihin, joissa on todellista potentiaalia ja merkitystä, kuten:

Tuuli- ja aurinkovoimalat

Energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissä, öljypohjaisista lämmitysratkaisuista kauko- tai maalämpöön siirtyminen.

Yksityisen ja julkisen liikenteen kaavoituksessa tehdä infraratkaisuja, joilla edistetään pyöräilyä ja uusiutuvaa energiaa käyttävää julkista liikennettä sekä vähennetään vapaa-aikaan ja työhön liittyviä ajoja.

Myöskin tulisi kehittää julkisen liikenteen lippujen saatavuutta ja näkyvyyttä sekä kimppakyydin tyylisiä ratkaisuja.

Nostaa kiinteistöjen käyttöasteita, tehdä selkeät suunnitelmat heikon käyttöasteen kiinteistöistä luopumiselle, käyttää luovuutta kiinteistöjen käyttötarkoituksille ja toimintojen kehittämiselle.

Lopettaa lentoliikenteen tukeminen.

Koko Suomen osalta energiarintamalla katseet kannattaisi kääntää energiaintensiivisen suurteollisuuden suuntaan, joka omaa valtavan potentiaalin energian tuotannon ja käytön tehostamiseen. Esim. Suomessa olevat sellu/biotuotetehtaat käyttävät energiantuotannossa puuta lämpöteholtaan noin 5 000 MW, kun taas niiden yhteenlaskettu sähkön syöttöteho valtakunnan verkkoon on vain noin 700 MW (10 prosenttia Suomen sähkön tuotannosta).

Alalla on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan merkittävää kehitystä. Esimerkiksi Andritzin toimittamien biotuotetehtaiden sähköenergian tuotantotehokkuus on kasvanut jokaisen uuden toimituksen yhteydessä. Muun muassa Uruguayn uusi biotuotetehdas tuottaa jo 8 prosenttia maan tarvitsemasta sähköstä. Kemin uuden tehtaan valmistuessa tämä yhdessä Äänekosken uuden biotuotetehtaan kanssa tulee kattamaan 4 prosenttia Suomen sähköenergian tuotannosta.

Teollisuus maksaa energiasta vähemmän sekä käyttää investointilaskelmissa noin 10 kertaa lyhyempiä aikoja verrattuna normikuluttajiin, minkä johdosta tällä hetkellä suhteessa yksityiset ihmiset selvästi yli-investoivat ja teollisuus ali-investoi energian käytön/tuotannon tehostamiseen.

Tilanne vaatisi yhteiskunnalta teollisuudelle porkkanaa ja tai keppiä sekä vahvempaa tukea tähän liittyvään koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan, jota myös Savonlinnassa vahvasti toteutetaan muun muassa XAMK:n toimesta.

Ritva Käyhkö

Energiatekniikan lisensiaatti,

biotuotetekniikan lehtori,

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Savonlinna