Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Mikä on ihmiselämän tarkoitus, jo se katkeaa ennen aikojaan?

Rovasti Toivo Loikkanen arvioi (Itä-Savo 12.9.) Sixten Korkmanin Helsingin Sanomissa 6.9. esittämiin kristinuskon vaikutuksiin. Korkman pohtii talousmiehen näkökulmasta sekä samalla laajemmasta näkökulmasta kristinuskon merkitystä. Hän toteaa kriittisesti, että vaikutus on ollut paitsi mullistava myös ristiriitainen.

Korkman nostaa kristinuskon erityisenä merkityksenä ihmisen arvon ja ihmisoikeudet. Loikkasen mukaan hän kirjoittaa kyllä hieman ehkä tietämättömästi, että kristillinen usko antoi ihmisarvon kaikille ihmisille paitsi pakanoille. Kyllä kristillisen uskon sanoma ja Jeesuksen opetus antoivat ja antavat arvon aivan kaikille ihmisille. Jokainen on Jumalan silmissä arvokas, täsmentää Loikkanen.

Mutta kuinkas kun Jeesus ei halunnut auttaa samarialaista naista, koska piti tätä pakanana?

Jos jokainen on Jumalan silmissä arvokas, miten Loikkanen ja teologia selittää predestinaation eli ennaltamääräämisen, jonka mukaan jumalat tai muut voimat määräävät ihmisen kohtalon. Kristillisessä teologiassa ennaltamääräämisopin kehitti Augustinus. Hänen mukaansa kristinuskon Jumala valitsee toiset ihmiset pelastukseen ja jättää toiset kadotukseen.

Jumalalla on siis ennakkosuunnitelma jokaiselle ihmiselle tuon aiheen suhteen. Kuuluuhan Jumala olevan oikeudenmukainen.

Sellaisenkin esityksen olen tavannut, että Jumala tietää ennakolta jokaisen ihmisen elämän alusta loppuun – tietenkin, itse suunnitelman tekijänä.

Mitä sitten halunneekin esittää kohtaloiden kirjavuudella, kun on määrännyt määrättömät määrät ihmisiä menehtymään tauteihin tai ravinnonpuutteeseen jo varhain? Tai omaisuuskansakseen valitsemia juutalaisia holokaustin ruuaksi? Lukemattomissa yhteyksissä jättänyt ihmiset suojattomiksi, vaikka Jeesus sanoo: Älkää siis huolehtiko, mistä saisitte vaatteet. Teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette ruokaa ja vaatteita. Huoli ja murhe ovat tarpeettomia, koska Jumala rakastaa ja pitää huolta.

Mitä pitäisi ajatella moisesta Jumalasta? Tässä viittaan Raamatun Jumalaan, jonka aivoituksia ovat alaan erikoistuneet tahot yrittäneet tulkita ja sovitella vuosisadat ja -tuhannet keskenään sopusointuun, mutta mielestäni huonolla menestyksellä.

Esimerkiksi, mikä on ihmiselämän tarkoitus ja merkitys, jos se katkeaa ehtimättä kukoistukseensa?

Esko Aspivaara

Savonlinna