Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Fosforiasetus estää tehokkaan maataloustuotannon

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema ns. fosforiasetus oli lausunnolla elokuussa. Asetuksella toteutettavan sääntelyn tavoitteena on mm. edistää lannoitevalmisteiden tarpeenmukaista käyttöä.

Jokaista hallinnollista päätöstä tehtäessä on muistettava, että maatalouden tärkein tehtävä on antaa viljelijälle toimeentulo ja sen myötä mahdollisuus tuottaa korkealaatuisia ruuan raaka-aineita. Tämä edellyttää peltojen tuottopotentiaalin tehokasta hyödyntämistä ja ravinteiden käyttöä tasolla, joka mahdollistaa jokaisen viljelykasvin satopotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.

Jokainen pelto on erilainen ja eri kasvit edellyttävät niille parhaiten sopivaa lannoitusta. Asetusluonnoksen rajoitukset eivät riitä kattamaan kasvien ravinnetarpeita. Jo tähänkin saakka voimassa olleet rajoitteet ovat köyhdyttäneet peltojen ravinnetilaa, kun sadon mukana poistuu enemmän ravinteita, mitä niille on mahdollista lannoituksen kautta antaa.

Etelä-Savossa yli puolet peltoalasta on erilaisilla nurmilla, mikä kertoo alueen soveltumisesta erityisesti nautakarja-, lammas- ja hevostalouteen. Alueella on myös vahvaa erikoiskasvien tuotantoa, mutta valtaosin pellot soveltuvat nurmi- ja muiden rehukasvien tuotantoon.

Etelä-Savossa on Suomen pienin tilakoko, johtuen alueen metsä- ja vesistövaltaisuudesta. Maantieteellisesti suuressa maakunnassa maataloutta harjoitetaan kuitenkin koko maakunnan alueella, mutta tilat ovat harvassa samoin kuin pellot.

Asetusluonnoksen sinänsä hyvä tavoitteet ovat monilta osin epätarkoituksenmukaisia koko Itä- ja Kaakkois-Suomen osalta.

Nyt lausunnolla oleva asetus osaltaan kiihdyttää tuotannon siirtymistä länteen suosimalla alueita, joilla on paljon peltoa ja sen myötä enemmän mahdollisuuksia ravinteiden käyttöön. Lisäksi näillä alueilla on paikoin erittäin voimakkaita kotieläinkeskittymiä, mikä aiheuttaa aivan eri mittaluokan ympäristövaikutuksia kuin Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

Asetusluonnoksen sinänsä hyvä tavoitteet ovat monilta osin epätarkoituksenmukaisia koko Itä- ja Kaakkois-Suomen osalta. Alueen kotieläintuotannon vähäisyys ja edelleen jatkuva alenema ei edellytä lisärajoitteita ravinteiden käytön ohjaamiseen.

Maataloustuotanto ei kestä mitään toimenpiteitä, jotka lisäävät kustannuksia ja heikentävät entisestään huonoa kannattavuutta. Ostolannoitteiden hintojen nousu sekä epävarma saatavuus korostavat entisestään karjanlannan merkitystä, jolloin sen käyttöä on päinvastoin edistettävä eikä estettävä.

Ravinteiden käytön rajoittamisen sijaan hallinnon on tarjottava myös Itä- ja Kaakkois-Suomen soveltuvia välineitä lannan hyödyntämiseen ja prosessointiin. Tämä tarkoittaa pienempään mittakaavaan soveltuvaa teknologiaa sekä räätälöityjä tukivälineitä niiden hyödyntämiseen.

Koronapandemian ja Venäjän sotatoimien vaikutukset heijastuvat Suomeen tavoilla, jotka entisestään korostavat Itä- ja Kaakkois-Suomen merkitystä huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että kaikki hallinnon toimet tulee keskittää maatalouden kannattavuuden ja sen myötä jatkuvuuden turvaamiseen koko Suomessa.

Vesa Kallio

Toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo,

eduskuntavaaliehdokas (kesk.)