Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Vastuu potilasturvallisuudesta on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arvioissa terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi raportissaan (VTV 7/21), että Suomeen suhteutettuna terveydenhuollon haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa yli miljardin euron vuosittaiset kulut.

Kun kulut jaetaan hyvinvointialueittain väestömäärän mukaan, maksaa hoitovirheiden ja -haittojen korjaaminen Etelä-Savossa vuosittain 24 miljoonaa euroa. Summa sisältää vain terveydenhuollon kustannukset. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden puutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa. OECD:n mukaan terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon. Lisäksi turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti helmikuussa kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimenpanosuunnitelman 2022‒2026. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvien suositusten mukaisia.

Hyvinvointialueella juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Päämäärän ja toimenpiteiden toteutumista seurataan myös kansainvälisin mittarein. Vältämme vältettävissä olevan haitan etenemällä turvallisuus edellä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa, parantamalla jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisesta sekä osallistamalla asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä turvallisuustyöhön.

Päämäärään päästään johtamalla, sitouttamalla, kokemuksia jakamalla, yhteistyöllä, avoimuudella, tiedolla ja arvioinnilla.

Hyvinvointialueella juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti. Tämä tarkoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteiden kirjoittamista hyvinvointialueen strategioihin ja turvallisuusasioiden säännöllistä esittelyä hyvinvointialueen päättäville ja arvioiville toimielimille.

Kriittistä on myös sisällyttää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua varmistavat kriteerit ostopalvelu- ja ulkoistamissopimuksiin. Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat riittävän tasoista. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut hyvinvointialueiden valmistelun tueksi kuvauksen johtamisen rakenteista asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä sote-järjestämisvastuuseen kuuluvien valvontamenettelyjen (omavalvonta) kannalta, sekä tarkistuslistan sopimusohjauksessa asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta huomioitavista seikoista liittyen yksityisten sote-palvelujen hankkimiseen. Toiminta edellyttää myös riittävät turvallisuusosaamisen resurssit.

Riskit kasvavat murroksissa. Hyvinvointialue ottaa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuoden 2023 alussa ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa järjestämisvastuuta. Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja sen tavoitteiden toimeenpano kannattaa aloittaa heti. Päättäjillä on puntaroinnin, valintojen ja strategisen päätöksenteon paikka.

Hanna Toiviainen, Päivi Eskelinen

Kirjoittajista Toiviainen on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ohjelmapäällikkö ja Eskelinen KYS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs