Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Eduskunta hyväksyi Nato-hakemuksen murskaluvuin 188–8

Suomen Nato-juna eteni tiistaina odotetusti. Natoon liittymiselle tuli eduskunnalta hämmästyttävän selvä tuki. Liittymistä kannatti 188, vastusti 8 kansanedustajaa, ja poissa oli kolme.

Eduskuntakeskustelu aiheesta jatkui toisena käsittelypäivänä vielä kymmenillä puheenvuoroilla. Odotetusti edustajat halusivat perustella omat kantansa äänestäjilleen ja saada oman puumerkkinsä aiheesta historiankirjoihin. Moni halusi myös tuoda esiin, miten pitkään oli itse asiassa jo kannattanut Natoon menemistä.

Käytännössä Suomen päätös aiheesta oli selvä jo edellisviikolla. Suomalaiseen demokratiaan sopii kuitenkin erinomaisesti, että eduskunta otettiin mukaan prosessiin. Kaikki saivat sanoa oman näkemyksensä, ja kaikki sitoutettiin päätökseen.

Salissa kiiteltiin vuolaasti hyvähenkistä keskustelua. Myös valtiojohto ja ulkoasianvaliokunta saivat edustajilta kehuja hakemusprosessista ja nopeasta etenemisestä.

Kohta pitää siirtyä myös pohtimaan sitä, millainen jäsenmaa Suomi aikoo olla.

Lähitulevaisuudessa nähdään, minkälaista keskustelua jäsenyysprosessin aikana käydään. Turkki on jo kiirehtinyt ilmoittamaan, ettei se puolla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Perusteena presidentti Recep Tayyip Erdogan esitti, että näissä maissa "tuetaan terroristijärjestöjä". Tämän jälkeen kritiikki Suomea ja Ruotsia kohtaan on yltynyt hallitusta tukevassa turkkilaisessa mediassa.

Näyttää siltä, että Turkki käyttää uusia hakijoita hyväkseen omiin sisä- ja ulkopoliittisiin tarkoituksiinsa. Toki Erdoganin lausunnot ajavat myös Venäjän asiaa.

Venäjä puolestaan on kommentoinut Suomen jäsenyyshakemusta laimeasti. Presidentti Vladimir Putinin mukaan Suomen jäsenyys ei ole uhka Venäjälle. Ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei ole suurta merkitystä. Suurin reaktio on ollut toistaiseksi Venäjän ilmoitus karkottaa kaksi diplomaattia.

Ensikommentit olivat monelle helpotus ja on mahdollista, että Venäjän reaktiot jäävät vähäisiksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät Putinin ja Lavrovin puheet ole aina olleet pitäviä aiemminkaan.

Joka tapauksessa Suomen jäsenyysprosessin pitää toivoa nyt etenevän mahdollisimman sutjakkaasti. Kohta pitää siirtyä myös pohtimaan sitä, millainen jäsenmaa Suomi aikoo olla.

Turkin tuoreet lausunnot muistuttavat, että Nato ei ole mikään paratiisi. Puolustusliitossa on mukana jäseniä, jotka eivät suomalaisten mittapuulla ole kovin vapaita länsimaita.

Demokraattisten arvojen yläpitäminen on iso syy, miksi Suomi järjestöön nyt hakeutuu. Niiden arvojen puolesta Suomen pitää tehdä töitä myös jäsenenä.