Hoitajien työehtoneuvottelut ovat umpisolmussa. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super hylkäsivät sovittelulautakunnan tekemän esityksen. Muut kunta-alan työriidan osapuolet olisivat tarjotun sopimuksen hyväksyneet.
Eniten hiertää palkka. Tehy ja Super hakevat viiden vuoden sopimusta, jossa yleiskorotuksen päälle tulisi 3,6 prosentin tasokorotus joka vuosi. Nyt sovittelulautakunta tarjosi prosentin vuodessa yleiskorotusten lisäksi. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen luonnehti sopimusesitystä luokattoman huonoksi.
Rytkönen on toistellut koko työkiistan ajan sitä, että nyt tehtävällä sopimuksella pitää ratkaista hoitajapula. Kun vertaillaan sairaanhoitajien määrää suhteutettuna asukaslukuun Suomessa on lähes 50 prosenttia enemmän hoitajia tuhatta asukasta kohden kuin OECD-maissa keskimäärin. Kun yhdistää edellisen tilastotiedon ja Rytkösen puheet, Suomessa on samaan aikaan paljon hoitajia ja hoitajapula.
Hoitajien palkoissa on korjaamista. Ne ovat jämähtäneet työn vaativuuteen nähden turhan alas. Olennainen kysymys kuuluu, miten paljon palkkoja voidaan korottaa. Toinen avainkysymys on, miten pitkää palkkaohjelmaa tarvitaan. Nyt tuntuu siltä, että Super ja Tehy ovat jämähtäneet omiin tavoitteisiinsa. Se ei lupaa hyvää neuvotteluille.
Työntekijäjärjestöt uhkaavat joukkoirtisanomisilla, jos sopimukseen ei päästä tämän vuoden aikana. Se on kova uhkaus, joka on pakko lunastaa, jos sopimusta ei synny. Muuten neuvotteluvaltit on menetetty.
Kukaan ei kuitenkaan toivo joukkoirtisanoutumista. Julkinen talous hoipertelee rankassa sumussa. Ensin tuli koronaisku. Nyt Ukrainan sota painaa talouden kasvuennusteita alemmas. Sopimukseen pitäisi päästä tilanteessa, jossa työnantajan taloustilanne heikkenee.
Siksi myös rakenteita olisi pakko tarkastella. Vaikka pitkään synnytetty sote-uudistus näkee päivänvalon vuoden alussa, se tuskin tuo ratkaisua nopeaa resurssien optimointiin. Rahat on yksinkertaisesti pakko pystyä suuntaamaan oikeisiin asioihin, esimerkiksi maltilliseen kompromissiin hoitajien palkoissa.