Läpinäkymätön organisaatio ja hallinto toimintakulttuurina on aina toimijoiden valinta. Jos se on virkamieskunnan linjaus, mistä se kertoo? Jos se on poliittisten päättäjien hyväksyntää ja suojelua saava, kenen etuja se ajaa?
Kuntalaki linjaa, että kunnan toimintaa johdetaan kokonaisuutena, päätöksenteko on demokraattista ja edistää kuntalaisten osallisuutta. Savonlinnan kaupungin johtamisessa ja siitä tiedottamisessa törmää käsitteisiin ”ei-julkinen”, ”salainen”, ”ei voida kommentoida”. Läpinäkyvyys hallinnossa ja päätöksenteossa on vuoropuhelua niiden kanssa, joille sekä virkamiehet että päättäjät ovat tilivelvollisia – veronmaksajilla on oikeus odottaa avointa viestintää.
Avoimuus on demokraattisen kulttuurin ydintä. Sen tulisi ilmetä kuntalaisille päin hyvänä viestintänä ja hallintona. Avoimuus rakentaa vuoropuhelua päätöksenteosta kuntalaisiin ja yhteistyökumppaneihin päin.
Miksi muissa kunnissa tässä onnistutaan meitä paremmin?
Julkisen sektorin ”Avoimen hallinnon toimintaohjelma 2018–2023” julkaistiin vuonna 2019. Tavoitteisiin kuuluivat luottamus (kansalaisten ja hallinnon välille), osallisuus, läpinäkyvyys ja tiedon avaaminen sekä korruption torjunta. Julkisuuslain keskeinen periaate on, että hallinnossa tuotettava ja käsiteltävä tieto on julkista. Ja mikäli tieto ei ole julkista, ei se välttämättä ole aina salaista.
Päättäjien tulisi löytää uusi avoimuuden taso lakeja rikkomatta. Tehtävä ei ole helppo, mutta miksi muissa kunnissa tässä onnistutaan meitä paremmin?
Hallinnon toiminnan avaaminen on hyvää johtajuutta. Mutta se vaatisi vahvaa johtajuutta kuntaorganisaatiossa sen kaikilta vastuusektoreilta: niin virkamiehiltä kuin luottamushenkilöiltäkin. Sillä lisättäisiin jatkuvuutta, vakautta ja oikea-aikaisuutta.
Me kuntalaiset olemme kiinnostuneita ja välitämme Savonlinnan tulevaisuudesta. Päätöksenteko ja siihen vaikuttaneet seikat kiinnostavat meitä. Avoin keskustelu ja läpinäkyvä hallinto ovat tärkeitä sekä kuntalaisten oikeusturvan että toiminnan ennakoitavuuden kannalta.
Merja Mustonen
Savonlinna