Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa aiheuttaa maailmaan ruokapulan. Se osuu etenkin Afrikan ja Aasian kehittyviin maihin. Suomessa kriisi syventää maatalouden ahdinkoa, kun esimerkiksi lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat yhä vain nousevat.
Ukraina tunnetaan Euroopan vilja-aittana. Maa on tärkeä vehnän tuottaja, ja samoin esimerkiksi ohran, maissin ja auringonkukan. Myös Venäjä on todella merkittävä vehnän tuottaja.
Sota vaikuttaa tietysti akuutisti vientiin, mutta vielä isompi vaikutus on sillä, jos Ukrainassa kevään kylvöt jäävät tekemättä. Silloin ei ole syksyllä satoa korjattavaksi. Globaaleilla markkinoilla ei ehkä ole kohta myytävää, ja hinnat kipusivat tätä ennakoiden pilviin.
Ylen haastattelema Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio muistuttaa, että maailman ruokahuolto ei juuri kestä tällaisia kriisejä. Kunnollisia puskureita ei ole.
Suurin vaikutus kriisillä on köyhimpiin maihin, joissa tilanne on jo nyt vaikea, ja siellä erityisesti kaupunkilaisiin. Ukrainan viljaa on mennyt paljon erityisesti Pohjois-Afrikkaan ja eri Aasian maihin.
Ruokapula ja korkeat hinnat voivat näkyä paitsi suoranaisena nälänhätänä myös poliittisina levottomuuksia. Se taas voi vaikuttaa esimerkiksi pakolaistilanteeseen.
Suomessa varsinaista ruokapulaa ei ole näkyvissä. Todennäköisesti kriisi kuitenkin näkyy sekä kaikkien kotitalouksien ruokalaskussa että etenkin maataloustuottajien elinkeinossa.
Esimerkiksi viljojen osalta Suomi on pitkälti omavarainen. Huoltovarmuuden pohja kuitenkin putoaa, jos maataloustuottajat eivät taloudellisista syistä pysty ruokaa tuottamaan.
Jo ennen sotaa suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa. Viime syksynä viljasatokin oli huonoin vuosikymmeniin. Nyt moni viljelijä joutuu miettimään, miten toimintaa pystyy jatkamaan. Sota nostaa kaikkien tuotannontekijöiden hintaa, ja se on epävarmaa, miten ne saa vietyä tuottajahintoihin.
Kun Suomi nyt mietti monin tavoin kriisinkestävyyttään, aivan keskeinen asia on ruokaketju.
timo.laitakari@kaakonviestinta.fi