Lukijalta | Halpaa, maksoi mitä maksoi

Jo vuonna 2010 Worldwatch-instituutin Maailman tila -raportti antoi synkän kuvan maapallomme selviytymismahdollisuuksista.

Keskeinen viesti raportissa oli, että entistä useammalla ihmisellä on entistä enemmän rahaa ostaa entistä turhempaa roinaa. Ja, kun on kysyntää, on tarjontaa ja, kun on riittävän paljon löysää rahaa, tarjotaan sellaistakin, jolle ei alun perin ollut edes kysyntää.

Ja siinä vaiheessa unohtuu ympäristöarvot ja suhteellisuudentaju siitä, mihin ihmisellä on pitkällä aikavälillä varaa tai, mikä on välttämätöntä ja, mikä ei.

Maailmasta loppuu ruoka seuraavan sadan vuoden aikana, optimisesti nähtynä. Ainoa jännittämisen aihe on, loppuuko ensin ruoka vai puhdas vesi.

Kaiken seurauksena on ruoan hinnan nousu, josta on jo saatu viitteitä. Suunta on oikea, sillä olemme liian kauan maksaneet ruoasta liian alhaista hintaa.

Suomalaisen kotitalouden keskimäärin ruokaan käyttämä osuus tuloistaan on ollut jatkuvasti aleneva ja enää reilut 10 prosenttia. Samalla ruokahävikki on kasvanut.

Maailmasta loppuu ruoka seuraavan sadan vuoden aikana, optimisesti nähtynä. Ainoa jännittämisen aihe on, loppuuko ensin ruoka vai puhdas vesi.

Maataloudella ja ruoan hinnan muodostumisella ei ole juurikaan tekemistä keskenään. Reikäleivän reikä tai olutpullon korkki maksaa enemmän kuin niihin käytetty vilja. Monissa muissa tuotteissa vastaava tilanne.

Ruoan hinnan nousu lihottaa prosenttikatteilla pelaavia kaupan keskusliikkeitä ja elintarvikkeiden tuojia. Kaupat tekevät valtaosan voitoistaan elintarvikkeilla ja myyvät valtavat määrät ei-välttämätöntä tavaraa mitättömällä katteella. Myös Mikkelin uusi Prisma rahoitetaan ruokakaupalla.

Kaiken tämän maksajina ovat ruoan raaka-aineen tuottajat heikon kannattavuuden myötä. Toki saamaton elintarviketeollisuus on suuri syyllinen siinä välissä, kun ei kykene pitämään puoliaan kaupan suuntaan.

Jo ennestään huimassa laukassa ollut maatalouden tuotantokustannusten nousu lähti viime vuonna aivan uuteen lentoon. Moni tuotantopanos maksaa nyt 100 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Miten tämän näkyy tuottajahinnoissa? Ei mitenkään. Kiinnostaako aidosti ketään? Eipä juuri.

Keskon tulos viime vuonna oli viisinkertainen maatalouden yrittäjätuloon verrattuna. S-ryhmä maksaa pelkästään bonuksia eli palauttaa kuluttajien omia rahoja heille takaisin kaksi kertaa yrittäjätuloa enemmän.

Johonkin tässä maassa rahaa riittää, mutta ruoka, sen pitää olla halpaa ja sen tuottajan tulee elää pelkällä kiitoksella.

Vesa Kallio

Toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka