Voiko kakun syödä ja säästää? Vanhan dilemman vastaus normaalitilanteessa on kai ei. Metsänomistaja on kuitenkin ainutkertaisessa asemassa. Tilanteen niin sopiessa, voi kakun jättää syömättä mausta tinkimättä. Vertauskuvan taustalla toimii metsien vapaaehtoinen suojelu METSO-ohjelman kautta. METSO-suojelussa metsänomistajalle maksetaan korvaus monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäalueiden jättämisestä talouskäytön ulkopuolelle.
Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo nousevat vuosi toisensa jälkeen valtakunnan kärkeen metsien taloudellisen hyödyntämisen mittareilla. Tässä kohtaa mittarina toimivat hakkuumäärät ja kantorahatulot metsänomistajalle. Vaikka myös vapaaehtoiseen suojeluun budjetoidut varat ovat vuosittain olleet jotakuinkin täysmääräisessä käytössä, on aktiivinen kysyntä yllättävän vähäistä. Tämä johtunee osin siitä, että metsänomistajat eivät tunne kaikkia omien metsiensä mahdollisuuksia, ja osin siitä, että julkinen tuki saatetaan kokea hankalaksi hakea.
Monesti oman metsän monimuotohelmet on jätetty omaehtoisesti hakkuiden ulkopuolelle, sillä kohteet on voitu kokea erityiseksi tuntematta mahdollisuutta rahalliseen korvaukseen. Tilanne on hieno, mutta metsänomistajan kannalta ei optimaalinen. Suojelun vapaaehtoisuus arvokkaaksi koetussa metsän osassa toteutuu ja luontoarvot säilyvät. Toisaalta taloudellinen tuotto jää saamatta.
Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon metsiin on tänäkin vuonna käytettävissä varoja metsien vapaaehtoiseen suojeluun. Ely-keskukset vastaavat pysyvistä ja 20-vuotisista suojelualueista. Metsäkeskuksen myöntämää metsätalouden ympäristötukea 10-vuotiseen suojeluun käytettiin alueella viime vuonna n. 1,4 miljoonaa euroa. Ympäristötuella voi rahoittaa melko pienialaisiakin kohteita, kun METSO-ohjelman muut suojelumuodot tähtäävät suurempiin suojelualueisiin.
Kannustan metsänomistajia olemaan kiinnostuneita omien metsiensä mahdollisuuksista monimuotoisuuden edistämiseksi, jota monessa tapauksessa ei tarvitse tehdä omalla kustannuksella. Metsien suojelumahdollisuus kannattaa ottaa puheeksi oman metsäammattilaisen tai Metsäkeskuksen asiakaspalvelijan kanssa.
Työssään he ovat valveutuneita tunnistamaan arvokkaat kohteet sekä tuntevat rahoituksen mekanismit. Omien metsien mahdollisuuksiin voi tutustua helposti myös Metsään.fi-verkkopalvelussa. Nyrkkisääntönä voi todeta, että jos metsässä ei ole vanhoja hakkuun tai muita ihmistyön jälkiä, voi hyvin olla, että metsän ominaispiirteet sopivat myös suojelun rahalliseen korvaamiseen.
Tilanne on hieno, mutta metsänomistajan kannalta ei optimaalinen.
Tuomas Kähö
Asiakkuuspäällikkö
Suomen metsäkeskus