Lukijalta | Tarvitaan inhimillistä ja taloudellista silmää nähdä pahoinvoinnin taakse

Kansalaisten pahoinvointi on koronapandemian aikana lisääntynyt huomattavasti, jopa kaksinkertaistunut verrattuna koronaa edeltävään aikaan.

Eniten kärsivät vanhemmat nuoret ja tytöt, pojat oireilevat enemmän neuropsykiatrisilla oireilla. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan 30 prosenttia tytöistä on joko kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneita ja kolmasosa yläkouluikäisistä tytöistä uupuneita ja kyynistyneitä.

37 prosenttia palkansaajista on uupuneita koronatilanteen vuoksi ja vaikutukset voivat kestää pitkäänkin (STTK) ja vähintään joka neljäs suomalainen kokee uupumusta (Hakanen 2022).

OECD:n raportin mukaan Suomessa vuonna 2018 käytettiin mielenterveyshäiriöiden hoitoon rahaa 11 miljardia euroa, kun esim. terapiatakuun kustannukset olisivat olleet 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Mielenterveyshäiriöiden vuoksi vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkettä sai 44 prosenttia mielenterveyshäiriöiden vuoksi ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia 24 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista (Eläketurvakeskus) ja mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy – näin jo vuodesta 2000!

Keinoja onneksi on! Perusterveydenhuollon puolella neuvolat tarjoavat lapsille ja perheille tukea, ja neuvolatoimintaa voisi hyvin laajentaa hyvinvointineuvolatoiminnan suuntaan, josta kaikkien ikäryhmien ihmiset saisivat tarvitsemaansa apua.

Esikoululla ja koululla on hyvä näköalapaikka ja tarttumapinta lapseen, nuoreen ja perheeseen.

Perusterveydenhuollossa tutkimusnäyttöön perustuvat, nopeat, lyhyet, edulliset ja ennaltaehkäisevät, matalankynnyksen avut, kuten psykososiaalisen tuki ja terapiatakuu keinoineen on jo keksitty. Niitä ovat mm. Terapiat etulinjaan -hankeen, pääsääntöisesti kouluissa toteutettavat CoolKids, IPC, IPT ja kognitiiviset interventiot ja lisäksi digitaliset ja digitaalisesti tuetut nettiterapiat ym. HUS, KYS, OUS, TAYS ja TYKS ovat tutkineet ja jalkauttaneet näitä menestyksellisesti ja nämä olisivat sovellettavissa myös Etelä-Savoon.

Esikoululla ja koululla on hyvä näköalapaikka ja tarttumapinta lapseen, nuoreen ja perheeseen. Koulu tarjoaa erityis- ja tukiopetusta ja pienryhmiä, terveydenhoitaja- ja koulukuraattoripalveluja ja myös koulupsykologipalveluja, yksi työntekijä per 500 oppilasta. Hyviä perustietoja ja valmiuksia itsetuntoon, tunnesäätelyyn, stressin hallintaan ja ihmissuhteisiin antaa Hyvinvoinnin vuosikello, jossa on opetussuunnitelma esikoulusta 8. luokkalaisiin saakka – käytetty mm. Rovaniemellä.

Tutkimusten mukaan esim. nuorisovangeista 30,1 prosentilla on ADHD ja aikuisista vangeista 26,2 prosentilla. Impulsiivisuus ajaa monesti hallitsemattomana vaikeuksiin. Lukion opetussuunnitelmarakenteella koeviikkoineen ja kokoaikaisine, kumuloituvine suorituspaineineen opetamme nuoremme uupumaan jo ennen työelämään astumista ja kaikki nuoret eivät kestä tätä painetta ja putoavat opinnoista pois.

Toisen asteen koulutuksessa ongelmana on enemmän motivaation puutteen vuoksi opinnoista pois putoaminen. Koulupudokkaat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 25–64-vuotiaat ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavat ovat hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen kertoimen (hyte) tulosindikaattoreissa.

Myös erikoissairaanhoito ja Kela tarjoaa psykoterapeuttista apua, mutta niiden prosessi on usein akuuttiin hätään liian pitkä (7–12 kk).

Mitä varhemmin päästään tarttumaan lapsen, nuoren ja perheen – kaiken ikäisten – ongelmiin, sitä nopeammin apu heidät tavoittaa ja sitä keveämmällä auttamisrakenteella päästään eteenpäin.

Ongelmien pahenemisen ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen varhain voi parhaimmillaan katkaista kurjistumisen kierteen ja ongelmien ylisukupolvisuuden. Näin lapsi pelastuu kasvamaan toimintakykyiseksi aikuiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.

Kunnassa tarvitaan päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) hyvinvoinnin ja mielenterveyden asioissa. Tämä kaikki lisää elämänlaatua ja säästää paljon yhteiskunnan varoja mm. erikoissairaanhoidon kustannuksista!

Monesti kysytään, että mistä rahat tähän kaikkeen? Ennaltaehkäisty vaiva on halvin vaiva. Rahat tulevat säästyneistä hoitokustannuksista, sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä, kohentuneesta aktiivisuudesta, elämänlaadusta ja hyvinvoinnista, kunnan elinvoimasta. Kaikki tahot, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori talkoisiin mukaan!

Paljon on onneksi tehtävissä! Nyt on tilaisuus luoda ja kehittää koko Etelä-Savon hyvinvointialuetta kattava kaikkia ikäryhmiä palveleva mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluverkosto.

Marja Riitta Linnaranta

FM, psykologi, psykoterapeutti, kunnanvaltuutettu

Rantasalmi