Lukijalta | Sairaaloiden työnjaosta

Viime aikoina on puhuttu paljon sairaaloiden työnjaosta ratkaisuna Savonlinnan sairaalan turvaamisessa. Turvaamisen kannalta kriittiset tekijät ovat kuitenkin lähtökohtaisesti lainsäädäntö, rahoitus ja henkilöstön saatavuus. Sairaalan toiminnoilla ja palvelutuotannolla on toki vaikutus kustannuksiin.

Sairaaloiden palveluvalikoimasta, sairaaloiden välisestä työnjaosta ja potilaiden sairauksien hoitoketjuista ohjeistetaan erilaisilla suosituksilla ja lisäksi näistä säädetään useammassa laissa sekä asetuksessa.

Terveydenhuoltolaissa määritellään 13 niin sanottua laajanpäivystyksen sairaalaa, joista viisi on yliopistosairaaloita. Muut keskussairaalat ovat yhteispäivystyssairaaloita.

Keskittämisasetuksessa määritellään työnjako yliopistosairaaloiden kesken ja mitkä toimenpiteet tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Muiden sairaaloiden osalta mahdollisuus tuottaa tiettyjä toimenpiteitä liittyy keskittämisasetuksessa vaadittaviin toimenpiteiden minimilukumääriin sekä sairaalan päivystysvalmiuteen ja -laajuuteen.

Lisäksi terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirejä tekemään työnjakoon liittyvän erityisvastuualueen järjestämissopimuksen kunnallisvaalikausittain. Jos sopimukseen tulee merkittäviä muutoksia, on se päivitettävä sairaanhoitopiirien valtuustoissa aina yhdenmuotoisena. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alueella järjestämissopimus tulee hyväksyä Sosterissa, Essotessa, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, SiunSotessa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Jos yhteisymmärrystä työnjaosta ei synny, on valtioneuvostolla lain mukaan oikeus päättää sopimuksen sisällöstä.

Savonlinnan, Mikkelin ja Kuopion sairaaloiden työnjaon suhteen moni asia on edellisestä sote-valmistelukaudesta muuttunut. Keskittämisasetusta muutettiin ja tämän takia erityisvastuualueen järjestämissopimusta jouduttiin muuttamaan.

Jokaiseen toimenpiteeseen liittyy ihminen, hänen vaivansa tai sairautensa.

Asetusmuutoksen jälkeen Savonlinnasta jouduttiin lopettamaan rintasyöpä- ja selkäkirurgia. Tekonivelleikkauksien osalta asetukseen tehtiin poikkeamismahdollisuus. Jos koko erva-alueelta on yksimielinen päätös, kuten nyt Savonlinnan osalta kävi, voidaan tekonivelleikkauksia jatkaa. Nyt siis näiden toimintojen osalta ei enää ole samanlaista työnjakoon liittyvää haastetta kuin oli aikaisemmin neuvotteluissa.

Tulevaisuudessa on kyse siitä, sopiiko se edelleen koko KYS-alueelle, että Savonlinna jatkaa tekonivelkirurgiaa ja toisaalta kysymys on myös siitä, minkälaisia mahdollisia muutoksia keskittämisasetukseen on tulossa.

Työnjaosta päättäminen ja toimenpiteiden siirtely ei ole mitään epämääräistä ”massan” ja rahan siirtelyä. Jokaiseen toimenpiteeseen liittyy ihminen, hänen vaivansa tai sairautensa.

Todellisuudessa siis päätetään, missä Savonlinnan seudun asukas saa palvelunsa. Nykyisessä lainsäädännössä ja sote-uudistuksessa hyväksyttyyn lainsäädäntöön sisältyy myös ihmisten vapaa valinnanoikeus. Vaikka päättäjät päättäisivät, että ”Kuopiosta on siirrettävä leikattavia” Mikkeliin tai Savonlinnaan, saavat potilaat täysin vapaasti tehdä oman ratkaisunsa ja pysyä omassa sairaalassaan, jos niin parhaaksi katsovat, ja ottaa edelleen hoitonsa Kuopiosta.

Hoitoketjut on rakennettava aina potilaslähtöisesti ja ihmisten parhaaksi siten, että hoito on laadukasta, oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Hoitoketjun suunnittelu edellyttää säädösten ja lääketieteen suositusten noudattamista ja erityisammattilaisten työpanosta. Monesti on kysymys vakavien sairauksien hoidosta, jolla on suuri vaikutus onnistumisen kannalta elämän laatuun ja pituuteen.

Panu Peitsaro

Erikoislääkäri

Aluevaaliehdokas (liik. sit.)

Savonlinna

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka