Lukijalta | Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen kannattaa

Lapsuuden ja nuoruuden kehitys on ainutkertaista, eikä se ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvointialueella on merkittävä rooli kaikkien lasten, nuorten ja perheiden terveyden sekä hyvinvoinnin rakentumisessa, heidän elämän tuomien haasteiden tunnistamisessa, auttamisessa ja voittamisessa.

Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä tehden pääsevät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen asiakkaan kannalta vauvasta vaariin.

Kansalaisjärjestöt organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Järjestöjen toiminta vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia, luottamusta sekä ehkäisee ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.

Hyvinvointialueelle voisi nimetä järjestökoordinaattorin, jonka tehtävänä olisi vastata järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja jonka avulla järjestöjen toiminta nivoutettaisiin mm. osaksi perhekeskustoimintaa. Hyvinvointialueen tulee jatkossa huolehtia yhdessä kuntien ja sote-järjestöjen avustuksien jatkumisesta osana niin hyvinvointialueenstrategiaa kuin kuntastrategiaakin.

Näin turvataan ja varmistetaan hyvinvointialueen sisällä jatkossakin järjestöjen antaman tuen jatkuminen sekä avun saaminen perille sitä tarvitseville. Perhekeskustoimintaa tulisi laajentaa hyvinvointialueella jokaiseen kuntaan siten, että se tuotetaan julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Vahvistamalla perustason sote-palveluiden saatavuutta voidaan apua tarvitsevia auttaa ja tukea yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Lapsiasiainvaltuutettu edistäisi niin lapsen etujen kuin oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella.

Jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yhtenä teemanani oli lapsivaikutusten arvioinnin kirjaaminen lainsäädäntöön siten, että se koskee niin valtion kuin kuntien toimintaa. Ollaan tultu vuoteen 2022 ja paljon on edelleen tällä saralla tehtävää. Hyvinvointialueen ja kunnan tulisi arvioida lapsivaikutukset, kun se valmistelee talousarviota, lasten palveluiden järjestämistä, palveluverkkoa koskevia päätöksiä sekä laatiessaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maakuntakaavaa, asemakaavaa tai rakennusjärjestystä.

Haluaisin edelleen nostettavan esille enemmän lapsen etua mm. lapsivaikutusten arvioinnin avulla päätöksenteossa. Hyvinvointialueen tulisikin ottaa kansallisen lapsistrategian linjaukset osaksi omaa strategiaansa. Hyvinvointialueen oma lapsiasiainvaltuutettu koordinoisi yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja valtion sekä järjestöjen että muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Lapsiasiainvaltuutettu edistäisi niin lapsen etujen kuin oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella. Lasten ja nuorten kuulemiselle sekä osallisuudelle luodaan hyvinvointialueelle toteutustapa joka kirjataan hyvinvointialuestrategiaan. Tällä varmistetaan, että lapset sekä nuoret tulevat kuulluiksi.

Lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden häiriöitä eivät saa tällä hetkellä aina tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Tilannetta hankaloittaa se, että palvelut ovat pirstaleiset ja riittämättömät monella paikkakunnalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden yhteistyö ei vielä toimi toivotulla tavalla.

Hoitosuhteisiin tulee usein katkoja palvelusta toiseen siirryttäessä esim. lasten psykiatrisesta nuorisopsykiatrian puolelle siirryttäessä. Hyvinvointialueen tulisi lisätä matalan kynnyksen mielenterveyden palveluita sekä antaa varhaista tukea mielenterveyden pulmiin esimerkiksi nuorten suosimia digipalveluita hoitosuhteissa hyödyntäen.

Leena Sallinen

Terveydenhoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK, lähihoitaja Vammaistyön koulutusohjelmasta sekä Lasten- ja nuorten koulutusohjelmasta,

aluevaaliehdokas (vas.)

Savonlinna

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka