Lukijalta | Inkluusio ei edellytä pienryhmistä luopumista

Hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Kirsi Ruutala (Itä-Savo 10.12.) esitti aiheellisen huolensa siitä, että kunnat ovat luopuneet pienryhmistä eli luokkamuotoisesta erityisopetuksesta. Pienryhmistä luopumisen perusteena on inkluusioajattelu, jonka mukaan kaikkien tulisi opiskella samassa luokassa.

Inkluusio ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pienryhmistä pitäisi luopua. Asia on ymmärretty usein väärin ja inkluusion varjolla on tehty säästöjä kuntatalouteen. Kuitenkin sekä opetussuunnitelma että koulutuksen lainsäädäntö tuntevat luokkamuotoisen erityisopetuksen eli pienryhmät yhtenä opetuksen muotona.

Tuen portaat perusopetuksessa jakautuvat yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Erityinen tuki voidaan antaa joko perusryhmän yhteydessä tai osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti erityisluokanopettajan johtamassa pienryhmissä. Lainsäädännön mukaan pienryhmien oppilailla tulee olla mahdollisuus integroitua perusryhmän opetukseen, mutta tämän tulee perustua yksilöllisiin pedagogisiin ratkaisuihin, ei ideologiaan eikä varsinkaan säästöihin.

Lainsäädännön perusteella jokaisella oppilaalla on oikeus saada riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tästä johtuen esimerkiksi oppilashuollon palveluissa on aikaraja, jonka kuluessa oppilaan tai opiskelijan tulee päästä keskustelemaan asioistaan. Tämän tulee toteutua myös hyvinvointialueella.

Mitä taas tulee ajatukseen, että kaikki erityisen tuen oppilaat sijoitetaan perusryhmiin vain ideologista syistä, voi jokainen päätellä itse, toteutuuko lain kirjaus riittävästä oppimisen ja koulunkäynnin tuesta jokaisen oppilaan kohdalla. Oma kantani on selvä: ei toteudu.

Kimmo Jaatila

Lainsäädännön perusteella jokaisella oppilaalla on oikeus saada riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Apulaisrehtori,

aluevaaliehdokas (kd.)

Savonlinna

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka