Lauantaisen (4.12.) Itä-Savon haastatteleman, entisen OKO:n pääjohtajan Reijo Karhisen ajatukset toivat mieleen Kerimäen Osuuspankin Osuuskunta kokouksen noin viisi vuotta sitten. Kokouksen ainoa asia oli Suur-Savon Osuuspankin kanssa solmittavan liittymissopimuksen hyväksyminen.
Kun olin esittänyt, että fuusiosopimusta ei tule hyväksyä, alkoi silloisten ja aikaisempien hallintohenkilöiden tulitus sopimuksen puolesta, ja aika asiaton nimittely allekirjoittanutta kohtaan.
Useassa puheenvuorossa minua nimiteltiin populistiksi ja moneksi muuksi, vaikka eivät ymmärtäneet, mitä populisti ja populismi tarkoittavat, eikä niillä ollut tekemistä liitospäätöksen kanssa. Ainoastaan antoivat kuvan keskustelun ja keskustelijoiden tasosta.
Osuuskunta kokous hylkäsi sopimusehdotuksen ja meillä on oma Osuuspankki, joka palvelee asiakkaitaan silloin tällöin. Pankin aukipitämisestä päätetään Kerimäellä, ei Mikkelissä.
Ainoastaan pankkimme hallituksen puheenjohtaja älysi erota. Se oli suoraselkäisen miehen teko. Muu hallinto piti paikkansa, kokouspalkkiona ym. etunsa.
Kuvastaa hyvin pankin hallinnon taitoa ja talousosaamista, kun lähes koko hallinto ja henkilökunta ajoivat Kerimäen terveimmän yrityksen lahjoittamista vastikkeetta Mikkeliin, joka on ryövännyt itäistä Savoa nuijasodista lähtien, tosin meidän omien edusmiehemme innokkaalla avustuksella.
Pankin aukipitämisestä päätetään Kerimäellä, ei Mikkelissä.
Olisi helppo olla vahingoniloinen, mutta tunnen surua siitä, että kaikki, mikä on aidosti omaamme halutaan tuhota tai antaa pois, kun ei viitsitä ja osata kehittää omia vahvuuksiamme.
Turhaa on valittaa, jos emme uskalla valvoa, kritisoida ja vaihtaa edustajiamme, kun selvästi näemme, että he eivät ole tehtäviensä tasalla.
Erkki Pennanen
Vanhaisäntä
Kerimäki