Lukijalta | Jäivätkö nuoret unholaan aluevaaleissa?

Nuoret ovat olleet koronapandemian suurimpia kärsijöitä. MTV:n ja Allianssin teettämän kyselyn vastaajista 59 prosenttia arvioi nuorten syrjäytymisen kasvaneen jonkin verran ja 28 prosenttia erittäin paljon.

Eikä ihme, sillä nuorten harrastusmahdollisuudet ovat romahtaneet ja koulujen etäopetus ei ole sopinut kaikille. Nuoret ovat maksaneet pandemiassa omalla tulevaisuudellaan.

Samaan aikaan aluevaaleissa on tuntunut unohtuvan, mistä siellä päätetään: miljoonan lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Oppilashuollon palveluiden siirtyessä alueille nuorten palveluille on luvattu paljon, mutta nähtäväksi jää jonot, palveluiden taso ja saavutettavuus.

Siksi on tärkeää, että nuorten ääni kuuluu heitä koskevissa asioissa. Alueet ovat velvoitettu perustamaan oma maakunnallinen nuorisovaltuusto, jotta alueilla kuullaan nuoria. On riski, että nuorten ryhmästä muodostuu kahvikerho ilman aitoa vaikutusvaltaa.

Nuorten vaikuttajaelimelle tulee taata suora aloiteoikeus aluevaltuustoon ja läsnäolo ja puheoikeus kaikkiin alueen toimielimiin: eli lautakuntiin ja aluehallitukseen. Tämän lisäksi on kehitettävä muita osallisuuden muotoja, jolla kaikkien nuorten ääni saataisiin kuuluviin päätöksenteossa: tehokkaat ja helpot palautejärjestelmät, matalan kynnyksen osallisuus muodot ja alueelliset osallistava budjetointi.

Täytyy myös muistaa, että kulttuuri, liikunta ja muut harrastukset ovat mielenterveyttä kohentavia ja edistäviä palveluja, joihin nuorten kuuluisi saada vaikuttaa enemmän.

Siksi on tärkeää, että nuorten ääni kuuluu heitä koskevissa asioissa.

Viime vuosina on lakkautettu ympäri maata kyläkouluja ja kuntaliitokset ovat pakottaneet kaupunkeja päättämään, mille alueille veroeurot valuvat. Hyvänä esimerkkinä voidaan nähdä Ristiina liityttyään Mikkelin kaupunkiin vuonna 2013. Ristiinassa oli suosittu ja kilpailukykyinen lukio, mutta Mikkelin kaupunki päätti lakkauttaa tämän lukion vuoden 2020 kevätlukukauteen. Monet oppilaat nousivat mielenilmaukseen kotilukionsa puolesta poissaolomerkinnän uhallakin, mutta turhaan. Monet Ristiinan lukiolaisista valitsivat lopulta ja mieluummin pienemmän Mäntyharjun lukion tulevaksi opinahjokseen kuin ison Mikkelin lukion.

Ajateltiinko tai kuultiinko tässä lainkaan nuoria? Ovatko isommat luokkakoot ja pitempi koulumatka todella hyväksi nuorelle? Jääkö nuorelle aikaa harrastuksiin entä palautumiseen?

Tähän tulisi päättäjien nyt herätä. Nyt mitataan kuka on nuorten puolella ja valmis kuulemaan nuoria aidosti eikä vain juhlapuheissa. Tulevissa vaaleissa toivomme, että te ehdokkaat otatte kontaktia nuorten kanssa, kysytte kaduilla ja vaalikentällä mitä mieltä nuoret ovat yhteiskunnallisista asioista ja kuinka nuoret voivat ylipäätänsä omalla kotiseudulla.

Monica Ratinen

Puheenjohtaja

Sisä-Suomen piirin Nuva ry

Anton Hietsilta

Puheenjohtaja

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka