Puheenvuoro | Puusta tulee hyvä olo – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkitaan puun ominaisuuksia laajasti

Puumateriaalit vähentävät ärtyneisyyttä ja lisäävät tarkkaavaisuutta, vireys kasvaa ja puun äärellä on hyvä olla. Näille yleisesti tiedossa oleville puun ominaisuuksille ja ilmiöille on olemassa myös tutkimuksellista näyttöä.

Puu koetaan myönteisenä materiaalina, joka näkyy tutkimuksissa koehenkilöiden nopeampana palautumisena ajattelua ja keskittymistä vaativien tehtävien jälkeen. Tutkimuksissa puun vaikutukset ihmisen hyvinvointiin on todettu, mutta syiden ja seurausten syvällisempi ymmärtäminen vaatii vielä runsaasti lisätutkimusta.

Lapsuuden positiiviset kokemukset hirsirakenteiselta kesämökiltä saattavat yhdistää rauhoittumisen ja puumateriaalit myös aikuisena. Useissa hyvinvointitutkimuksissa on havaittu, että puu tuottaa ihmisille samanlaisia hyvinvointivaikutuksia kulttuurista riippumatta. Myönteiset kokemukset voivat olla monen yksittäisen tekijän summa, jossa yhdistyy puun fyysiset ja psyykkiset sekä kulttuuriset tekijät.

Puulla on stressiä vähentäviä vaikutuksia, jotka ovat verrattavissa luonnon vaikutukselle ihmisen hyvinvointiin. Kiinnostavaa on, voidaanko metsän ja puun positiiviset vaikutusmekanismit yksilöidä ja eristää, ja kehittää niiden avulla entistä viihtyisämpiä tiloja ja ympäristöjä?

Puu reagoi ympärillä olevaan kosteuteen; kuiva puu imee kosteutta ilmasta ja luovuttaa sitä, kun ilma ympärillä kuivuu. Puupinnoilla voidaan loiventaa sisätilojen kosteusvaihteluja. Puukoulun luokkahuoneissa oppilaiden mukana tuleva ja luovuttama kosteus imeytyy puuhun, josta se palautuu sisäilmaan, kun ilma lämmityksen vaikutuksesta kuivuu.

Puupinnat tasaavat sisätilan kosteutta ja parantavat sisäilman laatua. Tämä voi vähentää koneellisen ilmanvaihdon tarvetta, mikä taas pienentää energiankulutusta sekä ylläpitokustannuksia.

Puulla on stressiä vähentäviä vaikutuksia, jotka ovat verrattavissa luonnon vaikutukselle ihmisen hyvinvointiin.

Puupintojen sisäilmavaikutusta voidaan lisätä puurakenteita ja -pintoja kehittämällä. Seinäpaneelit voidaan asentaa niin, että sisäilma pääsee paneelin taakse. Puupintaan voidaan työstää erilaisia muotoja, jotka lisäävät puupintojen kokonaispinta-alaa ja siten niiden kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Poikkisyyhyn leikattu eli päätypuupinta imee ja luovuttaa kosteutta yli kolme kertaa tehokkaammin kuin perinteinen puun syyn suuntainen paneelipinta.

Pintakäsittelemättömät puupinnat toimivat paremmin, joten puuta ei kannata aina maalata. Puukalusteiden ja rakenteiden piiloon jääviä pintoja voidaan jättää käsittelemättä, jolloin myös ne toimivat kosteutta imevinä ja luovuttavina pintoina.

Puupintojen antibakteerisuustutkimuksissa on voitu selkeästi osoittaa, että puupinnoille lisätty bakteerikanta kuolee nopeammin kuin lasipinnoille lisätty bakteeri. Puupinnoille luontainen kyky tyrehdyttää bakteerien kasvua liittyy puun ja erityisesti kotimaisten havupuiden, männyn ja kuusen, kemiallisiin ominaisuuksiin. Likaiselta näyttävällä mäntypuun pinnalla voi siis olla vähemmän mikrobeja kuin puhtaalta näyttävällä lasipinnalla.

Puupinnat voivat vähentää jopa koronaviruksen leviämistä. Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että virusten säilyvyys, leviäminen ja tartuttavuus vähenee puupinnoilla nopeammin kuin esimerkiksi muovipinnoilla.

Puhtautta voi määritellä erilaisilla kriteereillä: bakteerien määrällä, lian määrällä ja sillä, näyttääkö pinta puhtaalta. Näkyvä lika ja bakteerien määrä eivät välttämättä ole sama asia, kun pintojen puhtautta arvioidaan. Teknisesti tarkasteltuna mustikkatahra puupinnalla on enemmän visuaalinen kuin hygieeninen haitta.

Puun tutkitut ominaisuudet bakteerien kasvua ja virusten leviämistä vähentävänä pintana houkuttelevat kehittämään puumateriaaleja myös erityistä puhtautta vaativiin tiloihin. Onko esimerkiksi kaakeli ainoa oikea pintamateriaali uimahallissa? Kaakeli on toimiva ratkaisu puhdistettavuuden näkökulmasta, mutta akustiikan ja käytön kannalta liukas ja kova kaakelipinta toimii huonommin.

Puupinnoilla ja rakenteilla voidaan lisätä tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta. Miltä siis kuulostaisi tai tuntuisi puupintainen uimahallin lattia? Tai voisiko hammaslääkärillä käynnin stressiä vähentää odotushuoneen puupinnoilla?

Puun lukuisia hyviä ominaisuuksia ei vielä osata hyödyntää systemaattisesti. Positiivisten mielikuvien ohella puun ominaisuuksista on paljon tutkimustietoa, jonka perusteella puuta on syytä hyödyntää nykyistä laajemmin erilaisissa ympäristöissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkitaan puun ominaisuuksia laajasti sekä kehitetään uusia puuinnovaatioita yhteistyössä eri alojen yritysten ja toimijoiden kanssa.

Matti Kilpiäinen

TaM, projektipäällikkö

xamk.fi/puusta

Olli Paajanen

DI, projektipäällikkö

NANOTOMO – Nanotomografiamenetelmän hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa – Xamk

Arto Pesola

LitT, TKI-yksikön johtaja

Active Life Lab – Xamk