Lukijalta: Vesihuoltoinvestoinnit on syytä kaksinkertaistaa – Vain niin saadaan korjausvelka haltuun

Puhdas ja turvallinen vesi ei täällä meillä Suomessakaan ole enää itsestäänselvyys, jos emme pidä huolta vesihuollostamme. Talousvetemme laatu on vielä EU-maiden kärkitasoa, mutta maan alle rapistuvat verkostot ja kasvava korjausvelka lisäävät huolta vesihuollon toimintavarmuudesta ja veden laadusta. Haasteita on alettava ratkomaan, jotta saamme tulevaisuudessakin puhdasta vettä.

Valtaosa vesijohtoverkostosta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja ne ovat tulossa – tai jo tulleet – käyttöikänsä päähän. Viemäriverkostoista 12 prosenttia ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Kuntien on varauduttava siihen, ettei vesihuollon vaatimia saneerauksia ja uusia investointeja voida säästösyistä enää lykätä.

Vesijohtoverkoston rappeutuminen lisää vesikatkoja ja mahdollisia putkirikoista johtuvia vedenlaatuongelmia terveysriskeineen. Tyypillisessä talousveden jakelujohdon rikkoutumisen tapauksessa putkirikosta purkautuva vesi huuhtoo maa-ainesta ympäriltään ja yleensä myös vesijohdon kanssa samaan kaivantoon sijoitettu jätevesiviemäri rikkoutuu saman aikaisesti, jolloin vesijohtoverkostoon päätyy ihmisiä sairastuttavia patogeenejä. Putkirikoista johtuvat vesivälitteiset epidemiat ovatkin yleistyneet merkittävästi 2000-luvulla.

Vaikka valtaosa vesihuollosta Suomessa keskittyy suuriin kaupunkeihin, joissa korjausvelkaa hallitaan järkevällä tavalla, emme tiedä tarkkaa korjausvelan suuruutta ja vesihuollon saneerauksiin liittyviä päätöksiä joudutaan usein tekemään puutteellisin tiedoin.

Tiedon puute lisää vaikeusastetta: ikä- ja kuntotiedot ovat puutteelliset eikä kaikkien verkostojen tietoja ole siirretty digitaaliseen paikkatietojärjestelmään. Osaltaan ongelmaa voidaan ratkaista automaation ja smartwater-teknologioiden avulla. Automaatiota voidaan hyödyntää muun muassa verkoston hallinnassa, vedenpumppausten optimoinnissa sekä kulutuksen seurannassa ja vuotojen havainnoinnissa.

Verkostojen saneeraaminen on joka tapauksessa halvempaa kuin yllättävistä vastoinkäymisistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Saneerausvelan johdosta paine nostaa kuntalaisten vesimaksuja kasvaa.

Putkirikoista johtuvat vesivälitteiset epidemiat ovatkin yleistyneet merkittävästi 2000-luvulla.

Jotta äkillisiltä investointitarpeen lisääntymisen aiheuttamilta vesimaksujen voimakkailta korotuksilta vältytään, tulisi vesihuoltolaitosten laatia pitkän aikavälin suunnitelma saneerausten kohdistamisesta ja tähän liittyvä investointiohjelma, jolla vesimaksujen korotukset hallitaan pitemmän aikajänteen puitteissa.

Jos haluamme jatkossakin juoda maailman puhtainta vettä, meidän on tehtävä työmme hyvin ja otettava vesihuollon korjausvelka haltuun. Vielä ehdimme.

Tero Pyrhönen

Osaamisen johtaja, Vesi

Jarmo Antikainen

Suunnittelupäällikkö, Automaatio

FCG Finnish Consulting Group

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka