Pääkirjoitus: Suomenkin kannattaa puhua aidasta

Eeva Sederholm

Onko aidan rakentaminen itärajalle realismia?

Asia nousi keskusteluun viime viikolla. Entinen sisäministeri ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti, että hallitus selvittää itärajan aitaamisen mahdollisuutta.

Taustalla on kärjistynyt tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Euroopan unionin painostaminen siirtolaismassoilla herättää huolta myös Suomessa.

Olisiko rakentaminen mahdollista? Todennäköisesti osittain, mutta hintaa hankkeelle tulisi.

Pituutta rakennelmalle kertyisi Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toista tuhatta kilometriä. Se on enemmän kuin mitä Donald Trump sai rakennutettua Meksikon ja Yhdysvaltojen välille. Amerikassa pituutta kertyi 800 kilometriä, ja Politico-lehti on laskenut muurin kokonaishinnaksi yhteensä 15 miljardia dollaria.

Suomen aidan hintaa voi vain arvailla, mutta kallis siitä tulisi. Jotta aita oikeasti estäisi ylityksiä, sen pitäisi olla järeää tekoa, vaikka ihan Trumpin muurin veroista ei tavoiteltaisikaan. Maasto itärajalla pitää sisällään tiettömiä korpitaipaleita, jonne rakentaminen vaatisi myös vaivannäköä.

Aitoja on kuitenkin jo noussut Euroopan rajoille. Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen niitä rakensivat Etelä-Euroopassa Unkari, Slovenia, Bulgaria ja Kreikka. Parhaillaan itärajaansa aitaa Viro. Myös Liettua ryhtyy rakentamaan yli 500 kilometrin pituista aitaa, ja Latviassa rajan muurausta umpeen suunnitellaan. EU on hankkeet hyväksynyt.

Suomi on itse asiassa Slovakian ja Romanian ohella ainut Venäjän naapurissa sijaitseva EU-maa, joka ei ole edellisen pakolaiskriisin jälkeen alkanut vahvistaa itärajansa aitausta.

Tosiasiallisesti aita varmasti helpottaisi rajan valvontaa ja ehkäisisi hallitsematonta maahantuloa. Kokonaan se ei sitä toki estäisi.

Koko itärajan aitaaminen olisi massiivinen rakennelma sekä fyysisesti että poliittisesti. Jos historiasta hakee vertauskohtia, mieleen nousee talvisodan jälkeen kiireessä muovattu Salpalinja.

Oli aita sitten realismia tai ei, keskustelu aiheesta on tarpeellista. Hybridivaikuttamisen keskellä keskustelu on poliittinen viesti siitä, että Suomessa pohditaan tarvittaessa koviakin ratkaisuja.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka