Nykyinen kuntademokratia maassamme on suuren muutoksen edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi siirtyvät lakimuutoksen myötä hyvinvointialueille. On muistettava, että kunnille jäävät palvelut ovat myös meille eläkeläisille jatkossa tärkeitä. Niistä on tehtävä määrätietoista edunvalvontaa sekä kehittämisesityksiä poliittisille päättäjille.
Eläkeläisinä meidän tulee vaatia eduskunnalta päätöksiä, jolla määrätietoisesti jatketaan eläkeläisköyhyyden torjumista nopeammassa aikataulussa. Eläkkeiden verotus on oltava oikeudenmukaista, eikä se saa olla kireämpää kuin palkkaverotus.
Vanhuspalveluihin on saatava riittävästi hoitohenkilökuntaa. Hallitusohjelmassa luvattu 0,7 hoitajamitoitus ei ole toteutunut. Hoitajamitoituksen toteuttaminen on varmistettava hoivahenkilökunnan riittävällä koulutuksella sekä palkkaus on saatava ammattityötä vastaavaksi.
Eläkeläisten toimeentuloa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon lisääntynyt palveluiden tarve varsinkin yksin asuvilla henkilöillä kotihoidossa. Kun toimintakyky iän myötä heikkenee, selviämiseen vaikuttaa myös ratkaisevasti se, miten tarvittavaa apua on tarjolla ja mitä se maksaa.
Alueellisessa keskustelussa kuntapäättäjistä osa on jatkuvasti vaatimassa säästöjä sairaanhoitokuluista, joka kohdistuu pääsääntöisesti eläkeläisiin ja sairauseläkkeellä oleviin henkilöihin. Tämä ei saa olla henkilöitynyt säästökohde, vaan hoito on annettava kaikille sitä tarvitseville ja riittävän läheltä.
Suomessa on edelleen satoja tuhansia yli 60-vuotiaita, jotka eivät ole koskaan käyttäneet Internetiä. Nämä ihmiset on jätetty täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, kun kaikilla pankkien asiakkailla ei ole mahdollisuutta, eikä kykyä asioida sähköisesti.
Eläkkeiden verotus on oltava oikeudenmukaista.
Oikeus käteisen rahan ja pankkipalveluiden saaminen kuuluu kaikille, myös ilman Internet-yhteyttä, ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa ja iän perusteella pankkipalveluista.
Jaakko Kupiainen
Punkaharju