Lukijalta: Suomen tutkimus- ja kehitystoiminta on uudistettava – Tarvitaan maakunnallisia kehittämisohjelmia

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2020 noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta eli seitsemän miljardia euroa. Yritysten osuus tästä on noin kaksi kolmasosaa.

Maakunnat, joissa yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostus (t&k) oli yli kaksi kolmasosaa vuoden 2016 tilaston mukaan, olivat Pohjanmaa (83 prosenttia), Päijät-Häme (81), Etelä-Pohjanmaa (79), Pohjois-Pohjanmaa (74), Pirkanmaa (67) ja Uusimaa (67). Ministeri Antti Kurvinen on aivan perustellusti nostanut esille eri maakuntien tarpeet huomioivat uudet koulutus- ja tutkimuspanostukset.

Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveystoiminnot sekä pelastustoiminta siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Vastaavalla tavalla tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakuntatasolla.

Kansallisessa t&k-toiminnassa työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöiden ja muiden ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu.

Käytännön tasolla eri ministeriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakuntatasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.

Tavoite tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämisrahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita.

Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu.

Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.

Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi huomioida yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yhteistä hankkeita yritysten kanssa. Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.

Kehittämisohjelman avulla yritysten t&k-panostukset nousisivat eri puolella Suomea. Näin tavoite, t&k-panostukset neljä prosenttia buruttokansantuotteesta ja yritysten osuus 70 prosenttia, voisi toteutua.

Etelä-Koreassa t&k-panostukset olivat vuonna 2018 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yritysten osuus 77 prosenttia. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3,3 prosenttia ja 79 sekä Saksassa 3,1 prosenttia ja 68. Yllämainitut Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.

Pekka Neittaanmäki

Professori

Jyväskylän yliopisto

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka