Lukijalta: Turpeelle on vaihtoehtoja

”Jos suomalainen ruoantuotanto haluaa pärjätä tulevaisuudessa, ilmastotyö pitää nyt ottaa vakavasti. Jokaisen maanviljelijän pitää olla kiinnostunut ilmastonmuutoksesta, sillä se on suuri uhka maataloudelle. Erityisesti turvepeltokysymyksissä tarvitaan toimenpiteitä.”

Yllä olevat näkemykset ovat suoria lainauksia maataloustuottajien oman järjestön MTK:n puheenjohtajalta Juha Marttilalta, ja maanviljelijät jakavat onneksi nämä ajatukset laajasti. Kolme neljästä maanviljelijästä kertoo muuttaneensa toimintaansa, ja yhteiskunta on myös tukenut ilmastotoimia yli kahdella miljardilla eurolla. Siksi monelle viljelijällekin on suorastaan järkytys, että panostuksista huolimatta maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet, vaan jopa kasvaneet entisestä.

Maatalouden päästöistä yli puolet syntyy turvepeltojen käsittelyn ja niillä tapahtuvan orgaanisen aineen hajoamisen yhteydessä, vaikka turvepeltojen osuus on vain kymmenesosa maatalouden kokonaispinta-alasta. Siksi turvemaiden ja polttoturpeen käyttöä on vähennettävä. Päästökaupan aiheuttama fossiilisten polttoaineiden kallistuminen on nopeuttanut turvetuotannon alasajoa.

Vesa Kallion kysymys kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuden takaamisesta on siksi ajankohtainen. Pinnalla kasvavaa kasvuturvetta on tähän asti saatu syvemmältä kaivettavan polttoturpeen kylkiäisenä, ja siksi polttoturpeen verotuet ovat myös alentaneet sen hintaa.

Polttoturpeen käytön vähentyessä tämä etu katkeaa. Onneksi meillä on kotimaisia vaihtoehtoja turpeelle: ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua on testattu Suomessa. Siksi on harmillista, että sivutuotteena saatu kasvuturve on hidastanut näiden tutkimusta ja edistämistä.

Onneksi nyt niiden tuotantoa ja kehitystyötä myös tuetaan. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan järviruokoa ja ruokohelpiä sisältävän kasvatusalustan typpi-, fosfori ja kaliumpitoisuudet ovat vielä turvetta suuremmat. Jos vesistöjen laajat ruokokasvustot saataisiin hyötykäyttöön, voisi löytyä ratkaisu niin kasvuturpeen korvaamiseksi kuin itäsuomalaisten järvien heinittymisen pysäyttämiseksi?

Onneksi meillä on kotimaisia vaihtoehtoja turpeelle.

Mitä tulee Helsingin päätökseen kieltäytyä lihan tarjoamisesta kaupungin tilaisuuksissa, pidän ratkaisua vastuullisena toimena hillitä kaupungin päästöjä. ”Kun markkinat ohjaavat tuotantoa oikeaan suuntaan, ollaan aika hyviä keksimään niitä keinoja tiukkojenkin tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa MTK:n puheenjohtaja Marttila.

Helsinki, ja toivottavasti muut kaupungit perässä, näyttää nyt suuntaa.

Heli Järvinen

Kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka