Lukijalta: Maavoimat painottaa paikallispuolustusta

Itä-Savo julkaisi 19.10. STT:n uutisen, joka käsitteli maan puolustusstrategian uudelleenjärjestelyä. Haluan kommentoida tätä uudelleen suunnittelua ja samalla muistella, mitä oli 50 vuotta sitten, kun minut sijoitettiin reservin upseerina alueellisen puolustuksen ytimeen.

Uutinen oli lyhyesti seuraava ”Vuoteen 2025 mennessä, kun aluejoukot lakkautetaan kokonaan, maavoimat koostuu vain paikallisjoukoista ja operatiivisista joukoista”.

Koska Puolustusvoimatkin esittelee puolustusstrategiaansa avoimesti, voinen minäkin kertoa, miten on ollut tähän asti. Minut oli sijoitettu pataljoonaupseerina ja pataljoonan varakomentajana johtamaan noin 1 500 pohjoisten metsien miestä. Tehtävänä oli pitää kunnan alue miehitettynä ja sissisodan keinoin pitää Kuusamosta Ouluun johtava tie ”hallinnassa” Taivalkosken kunnan alueella.

Kyseinen ”Taivalkosken Pataljoona”, on niillä seuduin hyvin tunnettu, sillä se on koottu alueen omista miehistä, jotka tuntevat metsänsä ja toinen toisensa päällystöä myöten.

Toimin niihin aikoina Taivalkosken kansalaisopiston rehtorina ja pataljoonassani oli myös ainakin puolet hirvenmetsästysporukastani. Metsästyksen johtoon minua ei kelpuutettu. Jouduin tosin kerran yksin hirven porukalle pyytämään ja lihat talvisesta metsästä ahkiolla vetämään, kun näytti siltä, että se jää muuten saamatta. Sodan ajan sijoitukseeni porukka oli tyytyväinen.

Pataljoona oli siis sijoitettu metsien kätköihin. Itse Taivalkosken kuntakeskuksessa oli vain sotilaspoliiseista ja vartiokomppaniasta koostuva osasto, joka mitä ilmeisimmin liukenisi metsiin vihollisen tullessa liian lähelle. Tältä osin minulla ei ollut tarkkaa tietoa, eikä muistakaan lähiseudun joukoista, vaan joudun ympäristön tarkemmat puolustussuunnitelmat kuvittelemaan. Oma tehtävä tuli kyllä selväksi, ja myös se, mitä tarkoitetaan alueellisella puolustuksella, jossa aluejoukot kattavat koko maan. Tosin Etelä-Suomessa olisi ollut hieman erilaista kuin pohjoisessa.

Pataljoona oli siis sijoitettu metsien kätköihin.

Mitä nyt sitten oikeasti tarkoittaa se, kun alueellisista joukoista eli erillispataljoonista luovutaan ja siirrytään paikallisjoukkoihin. Mikä Suomessa tai maailmassa on muuttunut, jotta maailman parhaaksi kehutusta puolustus strategiasta ollaan luopumassa. Se, että aluejoukkojen tilalle tulee paikallisjoukkoja, ei kerro mitään siitä, mitä ja miksi? Jotain epämääräistä uutisointia on, että ollaan suunnittelemassa olemassa olevalle ”ylimääräiselle” koulutetulle 300 000 miehen reserville vapaaehtoisuuteen perustuvia sodan ajan tehtäviä paikallisjoukoissa.

En voi millään uskoa, että kyseessä on kenraalikunnan laajaan yksimielisyyteen perustuva ratkaisu. Selvää on myös, että kaikkea ei meille kerrota.

Tiedotustoiminta on aina valikoivaa. Tähänastisesta alueellisesta puolustuksesta on tiedotus ollut erittäin aktiivista ja yksityiskohtaista.

Minuahan ei eläkeukkona asia enää kovinkaan paljon koske, eikä ehkä poikiani, mutta poikien pojat on sijoitettu sodan ajan joukkoihin, ja siksi asia vielä kiinnostaa. Seuraan aktiivisesti sitä, miten maata suunnitellaan puolustettavan tai pidettäväksi sodasta erillään liian vaikeana hyökkäyskohteena.

Pentti Tourula

Reservin kapteeni

Punkaharju

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka