Pääkirjoitus: Maakuntavaalit on hyvä asia, äänestäminen ei

Jaana Rautio-Teijonmaa

Tammikuussa 2022 järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän Ilmapiiri-tutkimuksen mukaan kansalaisten suhtautuminen maakunta- tai aluevaaleihin on muuttunut hieman myönteisemmäksi sitten vuoden 2018 jälkeen.

Peräti 74 prosenttia suomalaisista pitää periaatteessa hyvänä sitä, että kansalaiset voivat valita päättäjät hyvinvointialueille suorilla vaaleilla. Vaalien vastustajia löytyy tutkimukseen vastanneista vain 13 prosenttia.

Tutkimuksen tuloksesta voinee päätellä sen, että suomalaiset pitävät demokratian toteuttamista suoralla kansanvaalilla edelleen erittäin tärkeänä arvona yhteiskunnassamme.

Ikävää sen sijaan on se, että 46 prosenttia vastanneista ilmoitti, että maakuntavaalit eivät heitä kiinnosta. Nuoria 18–30-vuotiaita maakuntavaalit kiinnostavat keskimääräistä enemmän, 57 prosenttia, mutta heistä keskimääräistä useampi ei ole perillä siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa.

Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen ja jopa vaikea.

Samaan aikaan, kun vaaleja pidetään hyvänä asiana, ei äänestäminen juurikaan kiinnosta kuin niitä, jotka vaalien merkityksestä ymmärtävät kaikkein vähiten. Silti tutkimuksen mukaan suurempi osa vastaajista uskoo maakuntavaltuuston rooliin vaikutuskanavana ja päätöksentekijänä.

Maakuntavaaleihin ehdokkaita asettaville puolueille asetelma on mielenkiintoinen. Vaalit voittanee se, joka onnistuu parhaiten ja uskottavimmin kertomaan äänestäjille, mistä vaaleissa on kysymys, ja kuinka merkitykselliset vaalit ovat hyvinvointimme kannalta.

Vaalien ajankohta ei tosin tuota työtä helpota yhtään. Sillä joulukuun puolessa välissä päättyvä ehdokasasettelu ja joulukuun 23. päivänä saatavat ehdokasnumerot jäänevät toisarvoisiksi asioiksi suomalaisten valmistellessa joulun ja uuden vuoden viettoa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka