Lukijalta: Kotieläintuotanto on osa kestävää ruokakulttuuria

Ruoan osuus suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä on 16 prosenttia. Edelle menevät asuminen ja energiankulutus (39 prosenttia), palvelut ja tavarat (26) sekä liikkuminen (19).

Valtioneuvoston kanslian mukaan kestävä ruokakulttuuri rakentuu ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta osa-alueesta. Sen perustana on ruoantuotanto, jossa luonnonvarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Hankintalain mukaan ympäristövaikutusten huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa tulee perustua elinkaariarviointiin. Kuntien on huomioitava paikallisen ja kotimaisen ruoan merkitys julkisissa hankinnoissa.

Tutkimusten mukaan kouluruokailussa merkittävä osa oppilaista jättää kokonaan osallistumatta ruokailuun ja ruokailuun osallistuvista iso osa ei syö annostaan kokonaan. Suomessa ruokahävikin määräksi on arvioitu noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa. Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, hedelmistä ja perunoista.

Kouluissa ruokahävikin syiksi on arvioitu ruoan laatu ja maku sekä ruokailutottumukset ja kavereiden esimerkki. Syömättä jätetty ateria on ravitsemuksellisesti ja ilmaston kannalta huonoin vaihtoehto.

Ilmasto-opas.fi-sivuilla opastetaan syömään täysipainoista, kasvisvoittoista ja sesonginmukaista ruokaa, korvaamaan osa lihan kulutuksesta niin sanotuilla vähempiarvoisilla ruhonosilla ja suosimaan lihaa, jonka tuotantotavat edistävät maaperän hiilivaraston kasvamista, ravinteiden kierrätystä ja käytön tehokkuutta sekä laidunnusta.

Syömättä jätetty ateria on ravitsemuksellisesti ja ilmaston kannalta huonoin vaihtoehto.

Edelleen opastetaan välttämään turhaa syömistä, kuten makeisia, snackseja, virvoitusjuomia, kahvia, alkoholia sekä liiallista määrää ja vähentämään ruokahävikkiä.

Vanhuksille on tärkeää tarjota ruokaa, joka täyttää ikääntymisen myötä muuttuvat ravitsemukselliset tarpeet. Tärkeää on huomioida ruokatottumukset ja makumieltymykset, jotka saattavat rajoittaa uusien kasviproteiinivalmisteiden käyttöä. Niukasti syöville, huonoruokahaluisille on tärkeää tarjota maistuvaa, tuttua ruokaa.

Kotieläintuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta. Lanta ja nurmibiomassa tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisten panosten käytölle bioenergian ja kierrätyslannoitteiden muodossa.

Märehtijän pötsissä elävät mikrobit mahdollistavat ihmiselle, sioille ja siipikarjalle syötäväksi kelpaamattoman nurmen ja kuitupitoisten sivutuotteiden muuntamisen lihaksi ja maidoksi.

Märehtijöiden pötsimikrobit tuottavat metaania, jonka eläin poistaa röyhtäilemällä. Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Pelloistamme vain pieni osa soveltuu ihmisille käyttökelpoisen ravinnon raaka-aineen tuottamiseen, mutta märehtijät pystyvät tähän ja samalla ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Kotieläintuotantomme on keskeinen osa kestävää ruokakulttuuria.

Kaupungit ja kunnat voivat tukea oman alueensa elintarviketuotantoa ottamalla myös maatilat mukaan elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja sitä kautta varmistamaan lähellä tuotetun ilmastoystävällisen ruoan saatavuuden.

Vesa Kallio

Toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka