Pääkirjoitus: Pitäisi uskaltaa elää vapaasti mutta ei liian

Timo Laitakari

Hallitus kertoi tiistaina koronatestaamisen muutoksista. Aikaisemmin Suomessa on pyritty laajaan testaukseen, mutta jatkossa sitä vähennetään. Käytännössä täyden rokotesuojan saaneiden testaamisesta luovutaan, jos siihen ei ole erityistä syytä.

Tiistaina hallitus päätti myös ravintoloiden aukioloaikojen laajennuksista.

Koronaa ei ole voitettu, mutta siihen suhtautuminen on muuttunut. Reilu viikko sitten pääministeri sanoi Helsingin Säätytalolla, että Suomi on tarkoitus avata mahdollisimman laajasti. Rajaksi hallitus asetti 80 prosentin rokotekattavuuden. Kun vähintään neljä viidestä yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan, yhteiskuntaa voidaan vapauttaa.

Päätös oli odotettu. Jossain tulee raja vastaan siinä, että taudin välittely aiheuttaa yhteiskunnalle isommat vahingot kuin itse tauti. Nyt tiedetään, että rokote tarjoaa varsin hyvä suojan etenkin vakavalta tautimuodolta. Oli siis kohtuullista ja järkevää päivittää strategiaa.

Riski terveydenhuollon ylikuormittumisesta on lähes haihtunut. Nyt on aika kohdistaa terveydenhuollon resursseja niihin ongelmiin, jotka ovat jääneet koronaepidemian jalkoihin.

Hallituksen uuden koronastrategian yksi periaate on luopua keskusohjatuista laajoista toimista ja siirtyä paikallisiin, rajatumpiin toimiin. Jos epidemia taas ryöpsähtää, edessä voi olla paluu keskusjohtoiseen kuriin.

Hallituksen höllentäessä otettaan valta palaa alueille ja kansalaisille – samoin siihen liittyvä vastuu. Jos esimerkiksi ei halua ottaa rokotetta, pitää tiedostaa siihen liittyvät riskit ja rajoitteet.

Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Suomen avaamisesta, hän esiintyi ilman maskia. Tässä oli vahva viesti. Myös maskien käytöstä pitää voida luopua, kun se ei riskien näkökulmasta ole enää perusteltua.

Kriisitilanteessa paitsi oma ymmärrys myös sosiaalinen paine ohjaa toimimaan oikein. Kriisin hellittäessä tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi: pitäisi uskaltaa elää vapaasti mutta ei liian.

Kommentoi