Lukijalta: Miksi ei mäkihyppy

Suomalainen mäkihyppy on varjo entisestään, koska harrastajamäärät ovat pudonneet ja arvokisamenestys on sen myötä kiertänyt hyppääjiämme jo pitkään.

Minä uskon kuitenkin mäkihyppyyn ja sen tulevaisuuteen. Suomi käy nyt ensin montun pohjalla ja tajuaa sitten tilanteen, ja nousu alkaa. Uskon suomalaisten seuraavan tällä hetkellä väärää maata, ja tällä tarkoitan Ruotsia. Suomalaiset luulevat, että se on mennyttä ja entistä, mikä ei toimi enää Ruotsissa. Toivon suomalaisten katsovan kauemmaksi, esimerkiksi Eurooppaan ja Aasiaan, missä mäkihyppy nostaa suosiotaan. Niin myös Norjassa, vaikka siellä se on ennestäänkin ollut suosittua.

Miksi matkia Ruotsia, joka on urheilun sekundaa? Siellä on hetken huippuja mutta ei mitään pysyvää. Se on kuitenkin tosia asia, että mäkihypyn harrastajamäärät ovat laskeneet muissakin maissa eikä vai Suomessa. Mongoliassa, siellä oli ennen kolme hyppääjää nyt enää vai yksi, eli harrastaja määrän pudotus on prosentuaalisesti suuri, ja hivenen suurempi kuin Suomessa.

Laajemmalti katsottuna kyse on kuitenkin hitaasta mutta laajasta muutoksesta, jossa mäkihyppyväki ei ole pysynyt mukana.

Yksi iso muutos liittyy joukkuelajien esiin tuloon, kuten jääkiekon, jalkapallon, koripallon ja salibandyn, ja niiden suosion kasvuun.

Joukkuelajit ovat vieneet nuoret hyppyrimäestä halleihin. Ennen oltiin yksilöitä nykyisin halutaan olla ”laumaeläimiä”. Enää ei sanota minä tein sen, minä voitin, vaan me teimme sen ja me voitimme.

On varmaankin turvallisempaa olla mukana joukkueessa, jossa vastuu on pienempi, kuin tehdä se kaikki itse? Eli onko meidän jälkikasvusta tulossa ”lälläreitä”.

Esimerkiksi sählyä pelattiin aikoinaan kouluissa, ja sitäkin vain silloin tällöin liikuntatunneilla, sitä pelattiin iltaisin pihamailla tai jopa olohuoneessa äidin ja mummon kanssa. Mutta nyt se on monella paikkakunnalla se isoin laji, jota pelataan halleissa, ja sitä pelaavat jopa aikuiset miehet ja naiset seurojen omissa halleissa.

Pihapelin nimikin muuttui halliin mentäessä salibandyksi.

Miksi joukkuelajit ovat lisänneet vetovoimaa yksilölajien kustannuksella, uskon osasyynä olevan työelämän kiristyneissä paineissa, lasten vanhemmat pääsevät helpommalla, kun he voivat jättää lapset joukkueiden huomaan harjoittelemaan. Näin on vanhemmille helpompaa ja mahdollisesti myös edullisempaa, kuin kuskata heitä jonkin yksilölajin harjoituksiin. Yksi syyn on myös se, että maailma muuttuu, ennen urheilua harrastivat lapset ja nuoret, nyt sitä harrastavat lasten vanhemmat.

Martti Lappi

Savonlinna

Kommentoi