Lukijalta: Mikä on soten asiakasmaksujen nettohyöty?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuilla on merkitystä yksilölle, mutta minkälainen niiden tosiasiallinen nettohyöty on yhteiskunnalle?

Siinä missä asiakasmaksun merkitys suurituloiselle on olematon, niin pienituloiselle se voi olla valtava. Niinpä työtön joutuu sinnittelemään taloudellisesti saadessaan vaikkapa poliklinikka- tai hammaslääkärikäynnistään laskun. Joku voi jopa jättää menemättä hoitoon kokonaan tämän vuoksi. Hyvin vähävarainen voi hakea laskuille toimeentulotuen Kelasta, ja näin samaa rahaa pyöritetään taskusta toiseen julkisella sektorilla.

Asiakasmaksujen osuus sote-rahoituksesta on seitsemän prosenttia. Niinpä esimerkiksi savonlinnalaisten asiakasmaksut ovat 10 miljoonan luokkaa per vuosi, jos tuo valtakunnallinen prosenttilukema suhteutetaan Savonlinnan kaupungin maksuosuuteen Sosterissa (150 miljoonaa euroa). Kaupungin maksuosuus rahoitetaan kunnallisverotuksella ja valtionosuuksilla.

Asiakasmaksujärjestelmän pyörittäminen ei ole mutkatonta tai ilmaista. Siinä missä lainsäädännöllä ohjataan monimutkaista asiakasmaksujärjestelmää, niin valtava koneisto pyörittää asiakasmaksujen muodostamista, laskuttamista, perimistä ja oikaisuvaatimuksien käsittelyjä. Puhumattakaan kallista ict-järjestelmistä, joiden kehittäminen maksaa sekin. Mikkelin seudulle kaavaillun uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Asterin on arvioitu maksavan 45 miljoonaa euroa, joka 10 vuoden tasapoistoina merkitsisi 4,5 miljoonan euron vuosierää.

Uusi asiakasmaksulaki (1201/2020) lisäsi joidenkin palveluiden maksuttomuutta, mutta lisäsikö se riittävästi? Samalla lailla maksukattojen pohjaa laajennettiin, jolloin tiettyjen palvelujen enimmäishinta mitoitettiin kullekin kansalaiselle samansuuruisiksi vuositasolla.

Tällä hetkellä maksukattojen valvominen on asiakkaan vastuulla, mutta on esitetty, että jossain vaiheessa vastuu siirtyisi palveluntarjoajalle. Asiakkaan kannalta tämä olisi oikea ratkaisu, mutta kuinka paljon maksaa vastaavasti tällaisen järjestelmän rakentaminen sote-organisaatioille?

Asiakasmaksujärjestelmän pyörittäminen ei ole mutkatonta tai ilmaista.

Onko siis tarkasteltu sitä, mikä on nettohyöty kerättävistä asiakasmaksuista? Maksaako asiakasmaksujärjestelmän pyörittäminen jopa enemmän kuin itse kerätyt asiakasmaksut?

Tasasuuruisten asiakasmaksujen osuus sote-rahoituksessa on vain vajaa kaksi prosenttia. Loput ovat tulosidonnaisista maksuja, kuten palvelutaloasumisesta ja kotihoidosta perittäviä maksuja. Mitä jos luovuttaisiin kaikista tasamaksuista ja jätettäisiin ennalleen yksistään tulosidonnaiset maksut?

Kompensaatio tasamaksuille saataisiin vaikkapa verotuksen progressiosta – jos siis mitään katettavaa enää jäisi sen jälkeen, kun asiakasmaksuja pyörittävä byrokratia olisi alasajettu? Samalla ict-ohjelmien kehittäminen voisi painottua yksistään siihen varsinaiseen pihviin eli hoitotyöhön?

Minna Tikkinen

YTM, HTM

Savonlinna

Kommentoi