Kolumni: Perhosten punalatva

Amiraaliperhonen punalatvan kukinnolla. Pekka Mäkinen

Lintujen läsnäolon vähäisyys kuluneella pesintäkaudella ei tarkoittanut, ettei siivekkäitä olisi riittänyt. Huomattavan runsas kukinto keijuangervoissa keräsi paikalle etenkin kimalaisia. Pörinää riitti; auringonvalossa kylpeneet marjapuuronväriset kukinnot suorastaan tutisivat mantu-, kivikko- sekä muiden vankkojen kimalaisten touhutessa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Itä-Savon sisällöt.

Tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja