Pääkirjoitus: Kesäasukkaasta vakituiseksi kuntalaiseksi

Jaana Rautio-Teijonmaa

Kesämökkien muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi suhtaudutaan itäsavolaisissa kunnissa ilahduttavan myönteisesti (Itä-Savo 8.6.). Savonlinnan, Enonkosken, Rantasalmen, Sulkavan ja Parikkalan rakennustarkastajat lupaavat kaikki muutoshakemuksiin myönteistä suhtautumista ja sujuvaa käsittelyä.

Kesäasukkaana kunnassa jo viihtyneet ovat kieltämättä oiva mahdollisuus saada kunnalle uusia, pysyviä veronmaksajia sekä palvelujen käyttäjiä.

Vielä muutoshakemuksia ei kunnissa ole ollut ruuhkaksi asti, mutta kesämökeillä vietetty korona-aika voi saada monen miettimään asumistaan uudella tavalla. Merkittävää on myös se, että suurin osa uusista loma-asunnoista täyttää jo valmiiksi vakituisen asumisen ehdot.

Vaikka muutoshakemuksiin kunnissa suhtaudutaankin myönteisesti, automaattisesti lupa vakituiseen asumiseen ei heltiä. Rakennuksen ja paikan on oikeutetusti täytettävä muun muassa energiatehokkuuteen sekä jätevesien käsittelyyn liittyvät vaatimukset.

Etelä-Savon kunnista Puumala on kunnostautunut myös muutoshakemuksissa. Puumalassa peräti 16 mökille myönnettiin viime vuonna muutoslupa, mikä on pienelle kunnalle hyvä määrä ja kertonee kunnan vetovoimaisuudesta kesäasukkaiden silmissä.

Puumalassa ilmiöön onkin tartuttu tosissaan. Puumala kodiksi -projekti käynnistyy lähipäivinä palkatun muuttoagentin voimin ja kunnasta lähtee muun muassa kaikille kesäasukkaille tiedustelu halukkuudesta muuttaa loma-asunto pysyväksi kodiksi. Puumalan idea on esimerkillinen. Mallia siitä voisi ottaa moni muukin vähenevää asukasmääräänsä harmitteleva kunta.

Houkuttelevaksi uusille asukkaille kunnan tekevät myös hyvät palvelut sekä kohtuullinen verotus ja asumiskustannukset. Pienille kunnille mutta etenkin Savonlinnalle, Suomen kalleimpana kesämökkikuntana, niissä on vielä paljon parannettavaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka