Lukijalta: Mikkelin laaja päivystys lopettaisi Savonlinnan yhteispäivystyksen

Itä-Savossa 3.6. kerrottiin, että Essote hakee Mikkelin keskussairaalalle laajan päivystyksen statusta. Tämän katsottiin hyödyttävän myös Savonlinnan keskussairaalaa. Valitettavasti juttuun ei ollut kysytty kommenttia Sosterista, joten haluan nyt tuoda esiin näkemyksemme asiasta.

Edellisellä hallituskaudella sote-uudistusta tehtäessä silloinen hallitus vuonna 2016 määritti niin kutsutut laajan päivystyksen sairaalat ja asetti niille velvoitteet. Muut sairaalat, joihin Savonlinna ja Mikkeli molemmat kuuluvat, saavat itse muokata väestön tarvitsemat päivystyspalvelut alueen resurssit huomioiden.

Tämä toimintamalli on Savonlinnan keskussairaalassa havaittu hyväksi. Sosteri lähtee hyvinvointialuevalmistelussa siitä, että päivystyspalvelut turvataan parhaiten koko alueen väestölle kehittämällä tasavertaisesti molempia sairaaloita ja huolehtimalla resurssien oikeudenmukaisesta jakamisesta. Essoten Mikkelin keskussairaalalle hakema laajan päivystyksen -status vaarantaa pahimmillaan päivystyspalvelut Itä-Savon alueella.

Koko hyvinvointialueen valmistelun yhtenä peruslähtökohtana on ollut turvata kahden nykyisen päivystävän sairaalan toiminnot. Peruspalveluministeri Krista Kiuru toi jo viime vuonna esiin sen, ettei Etelä-Savon hyvinvointialueella voi olla laajan päivystyksen sairaalaa ja samalla toista päivystävää sairaala. Tämä ei ole mahdollista käytettävissä olevat resurssit huomioiden, eikä kanta ministeriössä ole muuttunut.

Molemmissa sairaanhoitopiireissä on jo tänä päivänä suuria haasteita henkilöstön rekrytoinnissa. Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen -status ei tuo Savonlinnan keskussairaalaan yhtään lisää päivystävää lääkäriä tai muutakaan henkilökuntaa. Päivystysringit Mikkelissä eivät myöskään vähennä päivystäjien tarvetta Savonlinnassa. Puhuttaessa sairaalan imagosta ja brändistä, yliopistosairaala ei asetu samalle viivalle muiden sairaaloiden kanssa. Yliopistosairaalan maine ja mahdollisuudet houkuttelevat terveydenhuollon työntekijöitä tulevaisuudessakin enemmän.

Santeri Seppälä perustelee laajan päivystyksen statuksen hakemista mm. tarpeella rekrytoida, jotta Savonlinnan päivystys saadaan turvattua. Tämä ihmetyttää, sillä Mikkelin laaja päivystys lopettaisi toteutuessaan Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen, joten rekrytoinnin tarvetta ei tällä voi perustella.

Erillistä lisärahoitusta kahden sairaalan turvaamiseen ei ole luvattu, joten toisen sairaalan statuksen kohottaminen vie rahaa toiselta.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta on tehty useita laskelmia ja viimeisessä mallissa rahoitus tulee Etelä-Savon hyvinvointialueella laskemaan 18 miljoonaa euroa nykyisestä. Erillistä lisärahoitusta kahden sairaalan turvaamiseen ei ole luvattu, joten toisen sairaalan statuksen kohottaminen vie rahaa toiselta.

Itä-Savon jutussa Risto Kortelainen toteaa asian olevan ennen kaikkea imagokysymys, joka ei tuo lisäkustannuksia. Tästä voi perustellusti olla eri mieltä, sillä laajan päivystyksen ylläpidon tuomat velvoitteet eivät toteudu ilmaiseksi tulevaisuudessakaan ja sen ylläpito tulee yhä kalliimmaksi lääketieteen kehittyessä.

Sosterin näkemyksen mukaan Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen -status ei olisi hyvinvointialueelle kultamunia muniva hanhi vaan selvä jatkumo Itä-Savon alueen palveluiden heikkenemiselle.

Jaana Luukkonen

Johtajaylilääkäri

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Kommentoi